Antibiootit löydettiin aikanaan sattumalta, ja niistä tuli nopeasti apu useisiin jopa kuolemaan johtaneisiin bakteeri-infektioihin. Innovaatio, joka mullisti koko terveyden- ja sairaanhoidon, on kuitenkin opettanut maailman siihen, että bakteerien aiheuttamat infektiot ovat hoidettavissa. Laajamittainen antibioottien käyttö on johtanut niille vastustuskykyisiin bakteerikantoihin, antibioottiresistenssiin. Nyt haasteena on ratkaista antibioottiresistenssin aiheuttama uhka ennen kuin on liian myöhäistä.

Antibiootit ovat auttaneet säästämään miljoonia ihmishenkiä ja nostaneet elinajanodotetta selvästi.

Vahingosta viisastuu, sanotaan.

Sanonta voisi olla lähtöisin maailmanhistorian kenties tärkeimmästä vahingosta vuodelta 1928. Tuolloin skotlantilainen tutkija Alexander Fleming unohti lomalle lähtiessään stafylokokkiviljelmänsä laboratorion pöydälle. Parin viikon aikana viljelmään oli päässyt kasvamaan hometta. Fleming ei vahingostaan lannistunut, vaan huomasi, että itse asiassa Penicillium-home vaikutti erittäneen viljelmään ainetta, joka oli estänyt bakteerien kasvun.[1] 

Yli kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1941, eräästä brittipoliisista tuli ensimmäinen potilas, joka sai vakavaan infektiotautiinsa Flemingin huomion ansiosta kehitettyä lääkettä, penisilliiniä[2]. Samana vuonna lääkeyhtiö Pfizer vastasi Yhdysvaltain hallituksen pyyntöön valmistaa penisilliiniä liittoutuneiden joukkojen hoitoa varten toisessa maailmansodassa[3].

Yhtiöstä tuli nopeasti maailman suurin uuden lääkkeen tuottaja. Jopa 90 prosenttia Normandian maihinnousun aikaan käytetystä penisilliinistä tuli Pfizerilta.[4]

Penicillium-homeesta eristetty penisilliini on maailman ensimmäinen lääkkeeksi kehitetty antibiootti. Se löydettiin sattumalta vuonna 1928. 

Antibioottien massatuotanto alkaa

Penisilliinillä oli siis merkittävä rooli toisen maailmansodan sotilaiden hoitamisessa, mutta massatuotanto mahdollisti lääkkeen käytön myös tavallisille ihmisille. Sen myötä aiemmin tappavat tai vakavasti invalidisoivat bakteerien aiheuttamat taudit, kuten keuhkokuume, kuppa tai vaikkapa kurkkumätä, olivat hoidettavissa.

1950-luvulla Pfizer toi Yhdysvalloissa markkinoille ensimmäisen oman kehitystyönsä tuloksena syntyneen antibiootin[3]. Ensimmäiset antibiootit, kuten juuri penisilliini, olivat luonnossa esiintyvien mikrobien tuotteita. Myöhemmin on löydetty monia uusia antibioottiryhmiä, joista useimmat valmistetaan joko puolisynteettisesti mikroviljelmässä tuotettua antibioottia muokkaamalla tai täysin synteettisesti.
 

Antibioottien tärkeä rooli ja antibioottiresistenssin yleistyminen 

Antibiooteilla on sittemmin pelastettu miljoonia ihmishenkiä. Arvioiden mukaan antibioottien käyttöönotto on mullistanut bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidon ja nostanut merkittävästi myös elinajanodotetta.[5] Monet syöpähoidot ja leikkaukset eivät olisi mahdollisia sellaisenaan ilman antibiootteja.

Antibiootit ovat tärkeä osa monia arkipäiväisiä kirurgisia toimenpiteitä ja mahdollistavat myös modernit syöpähoidot. 

Antibioottien laajan käytön myötä bakteerit ovat mukautuneet antibiootteihin, ja niistä on kehittynyt resistenttejä eli lääkkeille vastustuskykyisiä kantoja. Kansainvälinen terveysjärjestö WHO on nimennyt antibioottiresistenssin yhdeksi tämän hetken merkittävimmistä terveysuhista. Antibioottiresistenttien bakteerikantojen arvioidaan aiheuttavan vuosittain jopa 700 000 kuolemaa maailmanlaajuisesti.[6]

Suomessa antibiootteja käytetään verrattain harkiten. Niiden käyttö on 2010-luvulla vähentynyt Suomessa enemmän kuin missään muualla Euroopassa. Silti Suomessakin arvioidaan, että kolmasosa avohoidon antibioottikulutuksesta menee virusten aiheuttamiin infektioihin, joihin antibiootit eivät tehoa.[7]

Jos ja kun antibiootit eivät enää toimi, mikä avuksi? 
 

Koronapandemia ja antibioottiresistenssi

Maailmalla jylläävä koronapandemia on osoittanut jälleen, mitä infektiotauti, johon ei ole ennalta toimivaa lääkettä tai rokotetta, voi pahimmillaan aiheuttaa.

Koronapandemian on pelätty pahentavan antibioottiresistenssiä, sillä monia koronapotilaita on hoidettu antibiooteilla etenkin infektion alkuvaiheessa[8]. Viimeistään pandemian jälkeen on tutkittava, miten antibioottien käyttö on muuttunut pandemian aikana, sekä miten se on vaikuttanut antibioottiresistenssitilanteeseen. Tutkimustieto on hyvin tärkeää mahdollisten toimenpiteiden tueksi.
 

Uusien antibioottien tarve on suuri

Antibioottiresistenssin levitessä uusien lääkevalmisteiden tarve on entistä suurempi. Esimerkiksi WHO on tehnyt listan patogeeneista, joita vastaan on erityisen tärkeä kehittää uusia valmisteita[9]. 

Resistenttejä kantoja vastaan tehoavien antibioottien tai muiden täysin uusien lääkkeiden kehittäminen on hidasta ja kallista. Haasteena on se, että kun uusi valmiste keksitään, se jää usein niin sanotusti varalle, jotta sille ei kehittyisi resistenssiä. Näin ollen uuden antibiootin käyttö on varsin vähäistä, jolloin siitä saatavat myyntitulot eivät riitä kattamaan tuotekehitys- ja muita kuluja.[10] Tämänhetkisen arvion mukaan uuden antibiootin tuottaminen on sen valmistajalle kannattavaa vasta noin 20 vuotta keksimisensä jälkeen. Erilaisia kannustimia tilanteen ratkaisemiseksi kehitellään jatkuvasti niin EU- kuin valtiotasolla.[11]

Kehitys, jonka yli sata vuotta sitten polkaisi käyntiin silkka vahinko, jatkuu edelleen. Toimivat antibiootit mahdollistavat nykymuotoisen sairaudenhoidon esimerkiksi syöpäpotilaille myös tulevaisuudessa. Mitä enemmän uusia antibiootteja on käytössä, sitä vähemmän yksittäistä uutta antibioottia käytetään ja resistenssin kehittyminen uusia valmisteita kohtaan hidastuu.

Kehitys ei kuitenkaan tapahdu ilman tutkimusta ja innovaatioita sekä resursseja niiden toteuttamiseksi. Toisen penisilliinin kaltaisen sattuman varaan emme voi laskea, vaan uusien innovaatioiden eteen on tehtävä töitä.

Antibiooteille vastustuskykyiset eli resistentit bakteerikannat asettavat haasteen terveydenhuollolle. Siksi uusien antibioottien kehittäminen on edelleen tärkeää.

Lähteet:

1. Lautala T. Homemyrkky aloitti uuden aikakauden. Lääkärilehti 2012;25:1990-91. 

2. Wood J. Penicillin: the Oxford story. University of Oxford, 2010. https://www.ox.ac.uk/news/science-blog/penicillin-oxford-story%23. Vierailtu 1.4.2021. 

3. Our People/The Journey. Pfizer. https://www.pfizer.com/people/history. Vierailtu 1.4.2021.

4. Pfizerin historia. Pfizer. https://www.pfizer.fi/pfizer/pfizerin-historia. Vierailtu 1.4.2021.

5. Adedeji WA. The Treasure Called Antibiotics. Ann Ib Postgrad Med. 2016;14(2):56-57. 

6. O’Neill Jim. Antimicrobial Resistance: Tackling a crisis for the health and wealth of nations. The Review on Antimicrobial Resistance. December 2014.

7. Vuento R. Antibiootit. Terveyskirjasto. Duodecim. 8.10.2020. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti%3Fp_artikkeli%3Ddlk01177. Vierailtu 1.4.2021.  

8. Strathdee S A et al. Confronting antimicrobial resistance beyond the COVID-19 pandemic and the 2020 US. Lancet 2020;396/10257:1050-53. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(20)32063-8.    

9. WHO publishes list of bacteria for which new antibiotics are urgently needed. WHO 2017. https://www.who.int/news/item/27-02-2017-who-publishes-list-of-bacteria-for-which-new-antibiotics-are-urgently-needed. Vierailtu 1.4.2021.

10. Why is it so hard to develop new antibiotics? Wellcome.org 2020. https://wellcome.org/news/why-is-it-so-hard-develop-new-antibiotics. Vierailtu 1.4.2021. 

11. Laine J, Kosunen M. Antibioottimarkkinan paradoksi – uutta tarvitaan, mutta miten se rahoitetaan. Pfizer 2020. https://www.pfizer.fi/ajankohtaista/blogit/antibioottimarkkinan-paradoksi-uutta-tarvitaan-mutta-miten-se-rahoitetaan. Vierailtu 1.4.2021.