20.02.2023 klo 13.00
Se kesti vain sekunnin murto-osan, Louise Proud muistelee. Jokin ilmassa laukaisi hänen 18 kuukauden ikäisen tyttärensä astmakohtauksen. Vauvan huulet muuttuivat sinisiksi, kun Proud kiidätti hänet paniikissa sairaalaan.
Onneksi hoitotiimi auttoi lasta hengittämään, ja lapsi oli nopeasti taas oma itsensä. Mutta Proudin turvallisuuden ja vakauden tunne ei palannut takaisin yhtä helposti. Hänelle tämä oli oivalluksen hetki siitä, miten ympäristö ja terveys liittyvät läheisesti toisiinsa.
Proud, joka toimii Pfizerin ympäristöstä, terveydestä ja turvallisuudesta vastaavana johtajana, ajattelee työnsä vuoksi maapallomme tilaa joka päivä. Silti hänenkin piti törmätä asiaan henkilökohtaisesti, jotta hän ymmärsi, miten ympäristön ja yksilön terveyden välinen yhteys käänsi hänen perheensä maailman ylösalaisin. Tällaisen todellisuuden kanssa yhä useammat ihmiset saattavat joutua kamppailemaan ilmastonmuutoksen edetessä. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että vuosina 2030–2050 ilmastonmuutos aiheuttaa vuosittain lähes 250 000 lisäkuolemaa, jotka johtuvat terveysongelmista, kuten aliravitsemuksesta, malariasta, ripulista ja lämmön aiheuttamasta stressistä.[1] WHO on jopa kutsunut ilmastonmuutosta "ihmiskunnan suurimmaksi yksittäiseksi terveysuhaksi".[1]
Pfizerin sairaalayksikön lääketieteellisen johtajan, lääketieteen tohtori Pol Vandenbroucken mukaan on mahdotonta jättää huomiotta sitä, miten hengittämämme ilma, juomamme vesi ja syömämme ruoka vaikuttavat kehomme tilaan ja toimintaan. "Ilmastonmuutos ja terveys ovat sidoksissa toisiinsa", hän sanoo.
Vaikka jotkin näistä yhteyksistä ovat ilmeisiä, kuten esimerkiksi ankarien sääilmiöiden välitön vaikutus, Vandenbroucken mukaan on tärkeää kiinnittää huomiota lämpenevän planeetan pidempiaikaisiin seurauksiin ja siihen, ketkä joutuvat kärsimään vaikutuksista. "Pitkäaikaiset terveysvaikutukset voivat olla merkittäviä, ja ne lisäävät ilmastonmuutoksen yleistä yhteiskunnallista taakkaa, ja ne voivat vaikuttaa vakavimmin kaikkein haavoittuvimpiin väestöryhmiin, kuten vähemmistöihin, alhaisen tulotason yhteisöihin, ikääntyneisiin, imeväisiin ja lapsiin sekä raskaana oleviin", hän sanoo.
Vandenbroucke toi esiin viisi ilmastonmuutokseen liittyvää ympäristöolosuhdetta, jotka saattavat johtaa tulevaisuudessa uusiin terveyshaasteisiin.
1. Vektorivälitteiset taudit ja villieläinten levittämät taudit
Ennätykselliset lämpötilat pyyhkivät yli maapallon vuonna 2022. Vandenbroucken mukaan lämpötilan nousu voi johtaa siihen, että hyttysten, punkkien ja kirppujen välityksellä eläimiin ja ihmisiin leviää enemmän tauteja, joita kutsutaan myös vektorivälitteisiksi taudeiksi.
"Korkeissa lämpötiloissa enemmän hyttysiä selviää hengissä talven aikana", Vandenbroucke sanoo. Tämä voi johtaa malarian kaltaisten tautien lisääntymiseen, johon WHO:n mukaan kuoli vuonna 2020 arviolta 627 000 ihmistä, joista suurin osa oli lapsia Afrikassa.[2] Vastaavasti useammat punkit voivat selviytyä leudommista talvista ja siirtyä uusille maantieteellisille alueille, mikä Yhdysvaltain tautikeskuksen, CDC:n mukaan voi johtaa borrelioosin lisääntymiseen.[3] Borrelioosi on yleisin vektorivälitteinen tauti Yhdysvalloissa, ja vuosittain diagnosoidaan ja hoidetaan arviolta 476 000 ihmistä.[4] Muita vektorivälitteisiä tauteja, jotka voivat yleistyä, ovat denguevirukset, zika, chikungunya, Länsi-Niilin virus, keltakuume ja Japanin aivotulehdus, toteaa Vandenbroucke.
Vandenbroucken mukaan tautien leviäminen on yhä todennäköisempää, kun ihmisen toiminta laajenee villieläinten luonnolliseen elinympäristöön osittain ilmastoon liittyvien muuttoliikkeiden vuoksi. Hän mainitsee esimerkkinä Ebolan leviämisen Afrikassa.
"Tutkijat eivät vielä tiedä, mistä Ebola-virus on peräisin. Samankaltaisten virusten perusteella he uskovat, että Ebola tarttuu eläimistä, ja lepakot tai kädelliset ovat todennäköisin lähde. Tartunnan saaneet eläimet, jotka kantavat virusta, voivat tartuttaa sen esimerkiksi apinoihin ja ihmisiin", Vandenbroucke sanoo.
COVID-19-tautia voidaan pitää myös zoonoosina, eli se leviää eläinten ja ihmisten välillä, Vandenbroucke sanoo. Samaan tapaan leviää myös apinarokko.
2. Lämmön nousun aiheuttamat sairaudet ja kuolemat
Nature Climate Change -lehdessä vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että 37 prosenttia lämpimään vuodenaikaan liittyvistä kuolemantapauksista liittyi ilmastonmuutokseen, ja kuolemantapausten todettiin lisääntyneen kaikilla mantereilla.[5] "Tietyillä lämpötila- ja kosteustasoilla elimistö ei enää pysty jäähdyttämään itseään, mikä aiheuttaa mahdollisesti hengenvaarallisen tilanteen", Vandenbroucke kertoo. Hän lisää, että ikääntyneillä ja nuorilla lapsilla on suurempi riski sairastua ja kuolla kuumuuteen, samoin kuin sydän- ja verisuonitauteja ja hengityselinsairauksia sairastavilla sekä taloudellisesti heikommassa asemassa olevilla.[6]
3. Saastuneen juomaveden aiheuttamat sairaudet
Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (United States Environmental Protection Agency, EPA) mukaan myrskyjen ja tulvien yleistyminen voi aiheuttaa puhtaaseen juomaveteen liittyviä uhkia tilanteissa, joissa jätevesijärjestelmät ja puhdistamot ylivuotavat.[7] Vandenbroucke sanoo, että tämä voi johtaa bakteeritautien, kuten koleran, lisääntymiseen, mikä voi aiheuttaa vakavaa ripulia ja johtaa kuivumiseen.
4. Huonon ilmanlaadun pahentamat olosuhteet
Ilmastonmuutos voi Yhdysvaltain tartuntatautiviraston (CDC) mukaan tehdä ilmastamme epäterveellisempää hengittää, koska allergeenit ja epäpuhtaudet lisääntyvät.[8] Vandenbroucke kertoo, että tämä voi johtaa siihen, että yhä useammat ihmiset joutuvat kamppailemaan astman, allergioiden ja kroonisen obstruktiivisen keuhkosairauden kaltaisten sairauksien kanssa tulevaisuudessa.
5. Mielenterveys
Maastopalon, hurrikaanin tai tulvan kaltaisen tapahtuman läpikäyminen voi olla traumaattista. Ja monille ihmisille pelkkä maapallon tulevaisuuden pohtiminen voi aiheuttaa ahdistusta ja masennusta, Vandenbroucke toteaa. Hän kertoo, että "on olemassa yleinen perikadon tunne". Yhdysvaltain psykiatriyhdistys (The American Psychiatric Association) on jopa antanut lausunnon, jossa todetaan, että "ilmastonmuutos on uhka kansanterveydelle, mukaanlukien myös mielenterveydelle". Järjestö lisää, että ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat vaikuttaa suhteettomasti niihin, joilla on muutoinkin mielenterveysongelmia.[9]
Mitä voimme tehdä?
Sana "ilmastonmuutos" voi tuntua abstraktilta. Mutta kun miettii, miten se voi vaikuttaa terveyteen, niin siitä tulee yhtäkkiä henkilökohtainen asia. Vandenbroucke painottaa, että on myös meidän vallassamme ajaa muutosta. "Tärkeintä on ymmärtää, että voimme tehdä asialle jotain", hän toteaa. Hän ehdottaa muun muassa vähemmän autoilua, vähemmän lentämistä, vähemmän ostamista ja ympäristön kannalta kestävää ruokavaliota. Nämä voivat tuntua pieniltä askeleilta, mutta jos kaikki ryhtyvät niihin, vaikutus on todellinen.
Hätätilanteeseen varautuminen voi myös helpottaa tulevaisuutta koskevaa ahdistusta. Kun Proud kouluttaa kollegojaan aiheesta, hän neuvoo heitä esimerkiksi keräämään tärkeimmät dokumentit ja säilyttämään ne helposti saatavilla olevassa paikassa. Proud painottaa myös, että perheiden tulisi laatia hätäsuunnitelmia ja nimetä tapaamispaikka, josta he löytävät toisensa. Mahdollisia poikkeusoloja varten on Suomessa suositeltu varaamaan riittävästi ruokaa, vettä ja lääkkeitä 72 tunniksi (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö: https://72tuntia.fi/kotivara/).
Pfizer on puolestaan osoittanut sitoutumisensa terveemmän maailman rakentamiseen pyrkimällä lieventämään ilmastonmuutokseen kohdistuvia vaikutuksiaan, sanoo Sally Fisk, Pfizerin ympäristön ja kestävän kehityksen lakiasiainjohtaja.
Vuosina 2000–2021 Pfizer vähensi oma-aloitteisesti päästöjään 64 prosenttia, ja vuonna 2022 se ilmoitti uudesta ilmastotavoitteestaan saavuttaa nollapäästötaso vuoteen 2040 mennessä. [10]
"Rokotteet ja lääkkeet tukevat ihmisiä elämään terveellisemmin", Fisk sanoo. "Monet terveysongelmat voivat kuitenkin olla seurausta myös globaaliin ympäristöön kohdistuvista haitallisista vaikutuksista. Jos siis voidaan välttää tai lieventää haitallisia ympäristövaikutuksia jo alun perin, monien erityyppisten terveysongelmien perimmäiseen syyhyn voidaan puuttua. Jos me kaikki yksilöinä ja eri instituutioissa, kuten hallituksissa ja yksityisellä sektorilla, teemme yhteistyötä lieventääksemme haitallisia ympäristövaikutuksia, voimme ehkä estää monia ihmisiä ylipäätään päätymästä potilaiksi."
Muuttuva ympäristö vaikuttaa meihin kaikkiin, ja Vandenbroucke painottaakin, että meidän kaikkien on ryhdyttävä toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
"Vielä on aikaa rajoittaa ilmastonmuutoksen maapallolle ja terveydellemme aiheuttamia vahinkoja, ja meidän olisi ryhdyttävä kiireesti toimiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä yhteiskunnallisella että henkilökohtaisella tasolla. Joka päivä tekemillämme päätöksillä on vaikutusta, ja meidän pitäisi olla tietoisia ja muuttaa elämäntapojamme, jotta voimme hillitä ilmastonmuutosta mahdollisimman paljon."
Muokattu Pfizerin artikkelista: Five Ways Climate Change Impacts Our Health—and What We Can Do About It. Kirjoittaja Kate Silver
Viitteet