06.06.2023 klo 10.00
Mitä lääkeväärennökset ovat?
Jos sinulla ei koskaan ole ollut migreeniä, voi olla vaikea kuvitella, miten päänsärky voi viedä joltakulta toimintakyvyn. Olet ehkä saattanut kutsua päänsärkyä migreeniksi. Mutta jos kuulut niihin miljardiin ihmiseen maailmassa, jotka kärsivät migreenipäänsärystä, ymmärrät, miten invalidisoivaa migreeni voi olla [1]. Kipu, pahoinvointi sekä valo- ja ääniherkkyys voivat tehdä työnteon tai arkisten asioiden hoitamisen mahdottomaksi. Ei ihme, että migreeni on toiseksi yleisin työkyvyttömyyden syy [2]. Myös Suomen Migreeniyhdistys ry:n ja Pfizer Oy:n toteuttaman valtakunnallisen kyselyn vastanneista lähes 70 % koki migreenin vaikuttaneen mm. ammatilliseen, yksityiseen tai sosiaaliseen elämään [3].
Migreenin ja päänsäryn taustalla olevan neurobiologisten toimintamekanismien ymmärtäminen voi auttaa erottamaan ne toisistaan. Tieteellisen ymmärryksen lisääntyminen mahdollistaa uusien migreeni- ja päänsärkylääkkeiden kehittämisen.
Migreeni vs. muut päänsärkytyypit
Päänsärylle on ominaista päähän kohdistuva kipu ja epämukavuus. Kipu voi vaihdella lievästä sietämättömään, ja se voi olla sykkivää, jyskyttävää tai pistävää. Jotkut ihmiset tuntevat kireyttä tai painetta.
Päänsäryt voivat johtua infektiosta, vammasta tai muusta kehon ongelmasta. Influenssa, aivokalvontulehdus sekä bakteeri- ja virusperäiset nenän sivuonteloon liittyvät tulehdukset voivat aiheuttaa päänsärkyä. Myös päävammoista, kuten aivotärähdyksistä, voi seurata päänsärkyä. Nälkä ja nestehukka voivat nekin saada aikaan päänsärkyä.
Migreeni sen sijaan on neurovaskulaarinen aivosairaus, joka voi vaikuttaa koko kehoon. Migreenin oireet eivät rajoitu vain päähän. Oireet voivat vaikuttaa aivojen lisäksi muun muassa ruoansulatusjärjestelmän, silmien, nenän, ja lihaksiston toimintaan. Osalla ihmisistä ensimmäinen merkki migreenistä on visuaalinen aura eli näköön liittyvät muutokset, kuten näön hämärtyminen, vilkkuvat valot, sokeat kohdat tai aaltomaiset kuvat. Migreenikohtaus voi joskus ilmaantua pelkkänä auraoireena ilman sitä seuraavaa päänsärkyä. Myöhemmin voi tulla voimakasta päänsärkyä, ääni- ja valoherkkyyttä, pahoinvointia tai oksentelua. Liikkuminen saattaa pahentaa oireita. Oireet voivat kestää päivän tai pidempään, ja varsinaisen kipuvaiheen jälkeisiin oireisiin kuuluvat mm. väsyneisyys ja poissaolevuus.[4,5]
"Vaikka migreenin tarkkaa syytä ei ole vahvistettu, vaikuttaa siltä, että migreenin patofysiologia on omanlaisensa", sanoo Damian Largier, Pfizerin globaali migreeniterapia-alueen lääketieteellinen johtaja.
Yleisiä migreenin laukaisevia tekijöitä ovat esimerkiksi hormonaaliset muutokset, stressi, jotkin ruoka-aineet ja säätilan muutokset. Vaikka migreenin laukaisijat ja kokemukset voivat vaihdella henkilöittäin ja ajan myötä, migreenin taustalla näyttää olevan yhteisiä biologisia reittejä, Largier tarkentaa.
Lisääntyvä ymmärrys migreenistä
Migreeni on ollut osa ihmisen elämää jo pitkään. Jo Hippokrates kuvasi migreenin oireita vuonna 400 eKr. Silti oireiden patofysiologiaa ei ole tarkkaan ymmärretty.[6]
Tutkijat ja lääkärit ovat jo pitkään tienneet, että migreeniä esiintyy erityisesti naisilla, ja se näyttää esiintyvän suvussa. Hormonaalisella yhteydellä ja geneettisellä taustalla on todennäköisesti merkitystä.[7]
Lääkärit uskoivat pitkään, että migreeniin liittyvä kipu ja epämukavuus johtuvat aivoverisuonten supistumisesta ja sitä seuraavasta laajentumisesta. Ergotamiinia, verisuonten supistumista aiheuttavaa lääkettä, käytettiin ensimmäisen kerran migreenin hoitoon vuonna 1925.[8]
Vielä 1950–1970-luvulla migreeniä pidettiin verisuoniongelmana. Epätoivoiset potilaat kaipasivat helpotusta, ja lääkärit havaitsivat, että jotkin verenpaine-, kohtaus- ja masennuslääkkeet saattoivat vähentää migreenin esiintymistiheyttä ainakin joillakin potilailla. Vielä 1980-luvulla ainoat saatavilla olevat migreenin hoidot olivat lääkkeitä, jotka oli kehitetty muihin tarkoituksiin.[9]
Ensimmäiset varsinaiset migreenin täsmälääkkeet hyväksyttiin käyttöön Euroopassa 1990-luvulla. Täsmälääkkeet kehitettiin sen jälkeen, kun tutkijat huomasivat, että hermoston välittäjäaine serotoniinilla näytti olevan merkitystä migreenipäänsäryn kehittymisessä. Näitä täsmälääkkeitä pidettiin yhtenä "päänsärkylääketieteen tärkeimmistä läpimurroista".[10]
CGRP:n ja migreenin välinen yhteys
Vuonna 1982 tutkijat tunnistivat neuropeptidin, jota he kutsuivat kalsitoniinigeeniin liittyväksi peptidiksi (calcitonin gene-related peptide, CGRP) - sama neuropeptidi yhdistettiin myöhemmin migreenin patofysiologiaan [11].
Tutkimuksissa huomattiin, että CGRP-tasot olivat koholla migreenikohtauksen aikana", Largier kertoo. "Sitten huomattiin, että jos potilaat saivat kohtauksen aikana hoitoa, kuten triptaaneja tai ergotamiinia, CGRP-tasot laskivat niillä potilailla, jotka saivat lääkkeestä vasteen.”
Tutkijat havaitsivat 2000-luvun alussa, että CGRP:n antaminen aiheutti migreenioireita joillekin potilaille. "Tämä johti päätelmään, että ehkä CGRP:n estämisestä voisi olla hyötyä migreenin hoidossa", Largier toteaa.
Tieteellinen kehitys johtaa innovatiivisiin migreenihoitoihin
”Parempi ymmärrys migreenin patofysiologiasta on vaikuttanut voimakkaasti uusien migreenilääkkeiden kehittämiseen viimeisten 30 vuoden aikana”, Largier sanoo.
Valtavista tieteellisistä edistysaskelista huolimatta kliininen tarve on edelleen tyydyttämättä. Tutkijat ja lääkärit jatkavat migreenin ja CGRP-signalointiketjuun vaikuttavien lääkeaineiden mahdollisuuksien selvittämistä.
"Yksi uusien lääkeryhmien markkinoille tulon eduista on se, että migreenin perus- ja kliiniseen tutkimukseen todennäköisesti investoidaan, uusia kohteita tunnistetaan ja uusia terapioita kehitetään", Largier kertoo.
Hän odottaa, että lääkärit saavat tulevina vuosina lisää tietoa siitä, miten CGRP-signalointiin liittyvät hoidot toimivat. Tiede saattaa myös paljastaa, mitkä potilaat hyötyvät eniten tietyistä hoidoista.
"Migreenin hoidossa on edelleen paljon kehitettävää", tohtori Largier sanoo. ”Vaihtoehtoisia vaikutusmekanismeja ja mahdollisuuksia uusiin ja innovatiivisiin hoitomuotoihin on tarpeen tutkia."
Muokattu Pfizerin artikkelista The Science Behind Migraines and Headaches (Jennifer Fink)
Lähteet