28.05.2020 klo 16.00

Tutkijat ympäri maailmaa kehittävät kilvan rokotetta COVID-19-tautia vastaan. Rokotteita kehitetään COVID-19-tautiin useilla eri teknologioilla. Tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida, tuleeko jollakin tietyllä teknologialla valmistettu rokote olemaan turvallisempi ja tehokkaampi kuin jollakin toisella. Mikään taho ei voi luonnollisesti tässä vaiheessa luvata yhdenkään rokotekehityshankkeen onnistuvan. Siksi on hyvä, että kehitysprojekteja on pitkälti toista sataa ja tutkimusryhmät käyttävät erilaisia teknologioita ja menetelmiä toimivan rokotteen kehittämiseksi.

Pfizer tekee yhteistyötä saksalaisen biotekniikkayrityksen BioNTechin kanssa kehittääkseen COVID-19 rokotteen hyödyntämällä nk. RNA-rokoteteknologiaa. Tavanomaisten virusrokotteiden kehittämisessä ja valmistamisessa aikaa kuluu viruksen kasvattamiseen ja sen rakenneosien puhdistamiseen tai, elävien ja heikennettyjen virusrokotteiden kohdalla, viruksen heikentämiseen. RNA-rokotteet voidaan rakentaa nopeasti, sillä niissä käytetään vain taudinaiheuttajan geneettistä koodia.

Virus on rakenteeltaan yksinkertainen geenipaketti tai -säiliö, joka tarvitsee lisääntyäkseen isäntäsolua. Viruksen perimäaines on joko DNA:ta (deoksiribonukleiinihappo) tai RNA:ta (ribonukleiinihappo). RNA-viruksen perimäaines sisältää kaiken sen informaation, mikä tarvitaan uusien virusten valmistamiseen ja kokoamiseen. RNA:ssa geneettinen informaatio on koodattuna nukleotidien ketjuiksi eli sekvensseiksi.
 

RNA-rokoteteknologiasta

RNA-rokoteteknologia edustaa uutta, alan tieteellisissä katsauksissa ”vallankumoukselliseksi” kutsuttua teknologiaa, joka tarjoaa useita etuja perinteisiin rokoteteknologioihin verrattuna:

1) kehityksen nopeus

2) vakioitava kehitysprosessi

3) mahdollisuus tuotannon nopeaan skaalaukseen.

RNA-rokotteet ovat rakenteeltaan perinteisiä rokotteita yksinkertaisempia ja ovat erittäin puhtaita, eli valmiissa rokotteessa on hyvin vähän tuotannossa käytettyjen aineiden jäämiä. Kuten muidenkin ”disruptiivisten” teknologioiden kohdalla, myös RNA-rokotteiden kehittämiseen on liittynyt teknisiä haasteita, mutta pari vuosikymmentä jatkuneen intensiivisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksena nämä ongelmat on voitu pääosin ratkaista. Teknologia onkin alan tutkijoiden mukaan saavuttanut kliinisen käytön edellyttävän kypsyysasteen, ja muita viruksia kohtaan kehitettyjä RNA-rokotteita on annettu yli 1 000 koehenkilölle kliinisissä tutkimuksissa. Koska RNA-teknologian edut korostuvat juuri nykyisen kaltaisessa pandemiatilanteessa, on tärkeää, että RNA-rokotteet ovat kehityksessä mukana ja lisäävät osaltaan onnistumisen mahdollisuuksia COVID-19-taudin voittamiseksi.
 

RNA-rokotteet ja tavanomaiset virusrokotteet

Onnistuneen kehitystyön ja myyntiluvan saamisen jälkeen RNA-rokotteen valmistusprosessi voi nopeuttaa reagointia infektiotauteihin ja epidemioihin. Lue taulukosta lisää siitä, miten RNA-rokotteet eroavat tavanomaisista rokotteista.