20.1.2024 klo 9.30
Lounais-Suomen sairaanhoitopiiristä (TYKS) kerättyyn dataan pohjautuen Medaffcon, Pfizer ja TYKS ovat tutkineet edenneen munuaissyövän lääkehoidon toteutumista ja uusien lääkkeiden käyttöönottoa.
Lounais-Suomen sairaanhoitopiirin (TYKS) Auria-biopankin dataan perustuvan tutkimuksen tulokset kertovat, että edenneen munuaissyövän hoitoon saataville tulleet uudet lääkkeet on otettu kliiniseen käyttöön myös Suomessa. Tutkimus osoitti myös, että munuaisyöpää sairastavien potilaiden riskiluokitus korreloi sekä kokonaiseloonjäämislukujen että potilaan seuraavaan hoitolinjaan siirtymisen todennäköisyyden kanssa.
Suomessa munuaissyöpä on kolmanneksi yleisin urogenitaalisyöpä eturauhassyövän ja virtsarakon syövän jälkeen. Sairauden vuosittainen ilmaantuvuus on 18 tapausta 100 000:ta kohti, ja vuonna 2020 se aiheutti lähes kolme prosenttia kaikista syöpäkuolemista Suomessa.[1a,1b,2]
Tutkimuksella oli kaksi päätavoitetta: selvittää, miten edennyttä munuaissyöpää sairastavien potilaiden hoito on toteutunut sekä arvioida TYKS:n Auria-biopankista automaattisesti poimittujen rakenteellisten tietojen hyödynnettävyyttä.
Aurian data sisälsi yhteensä 1 122 munuaissyöpäpotilasta seuranta-ajalta 2010–2021. Heistä noin kolmanneksella eli 366:lla todettiin edennyt munuaissyöpä, johon potilaista 191 sai systeemistä onkologista hoitoa.
Huomionarvoista on, että tutkimus perustuu tietoihin, jotka terveydenhuollon ammattilaiset syöttivät potilastietoihin osana jokapäiväistä kliinistä työtään. Aineisto ei kuitenkaan sisältänyt jäsenneltyjä merkintöjä taudin etenemisestä eli taudin eteneminen pääteltiin hoidossa tapahtuneiden muutosten perusteella.
Edenneen munuaissyövän hoidossa nk. IMDC-riskiluokitus on tärkeä hoidon valintaa ohjaava ja potilaan elinaikaa ennustava kliininen mittari. Potilas määritetään kuuden kliinisen ominaisuuden perusteella joko suotuisan, kohtalaisen tai huonon ennusteen luokkaan.[2] Tutkimuksessa kokonaiselossaoloajan mediaani oli 61,9 kuukautta suotuisan ennusteen potilailla, 28,6 kuukautta kohtalaisen ennusteen potilailla, ja 8,1 kuukautta huonon ennusteen potilailla. Tämä vastaa hyvin kirjallisuudessa ilmoitettuja tuloksia. Myös terveydenhuollon resurssien käyttö korreloi riskiluokituksen kanssa: huonon ennusteen potilailla oli kaksi kertaa enemmän sairaalahoitopäiviä kuin kohtalaisen ennusteen potilailla ja neljä kertaa enemmän kuin suotuisan ennusteen potilailla.
Tutkimuksen mukaan harva huonon ennusteen potilas sai ensimmäisen hoitolinjan jälkeen systeemistä onkologista hoitoa liitännäissairauksien, taudin etenemisen tai yleisen terveydentilan vuoksi. Kun toisen hoitolinjan hoitoa saaneiden osuus oli lähes 75 prosenttia sekä suotuisan että kohtalaisen ennusteen potilailla, se romahti 35 prosenttiin huonon ennusteen potilailla. Keskimäärin munuaissyöpää sairastavilla potilailla oli 62 yhteydenottoa terveydenhuoltoon vuoden aikana.
Munuaissyövän hoidossa uusia lääkevaihtoehtoja on otettu kliiniseen käyttöön niiden tultua Suomessa saataville. Kokonaiselossaoloaika ja sairaalahoidon tarve riippuivat potilaan riskiluokituksesta. Koska huonon ennusteen potilaat harvoin saavat useampia hoitolinjoja, tulisi näiden potilaiden hoito aloittaa mahdollisimman tehokkaalla vaihtoehdolla.
Tutkimusartikkeli: Hölsä O, Teittinen K, Anttalainen A, Ukkola-Vuoti L, Summanen M, Mattila Kalle (2023). Observational study on the evolution of systemic treatments for advanced renal cell carcinoma in Southwest Finland between 2010 and 2021. Ther Adv Urol 2023, Vol. 15: 1–12. DOI: 10.1177/17562872231206243. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/17562872231206243
Muut lähteet
1a Suomen syöpärekisteri. https://syoparekisteri.fi/ Vierailtu 12.1.2024.
1b Seppä K, Tanskanen T, Heikkinen S, Malila N, Pitkäniemi J. Syöpä 2021. Tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta. Suomen Syöpäyhdistys, Helsinki 2023.
2 Kalle Mattila, Katriina Peltola ja Panu Jaakkola. Edenneen munuaissyövän hoito. Duodecim 2022;138:1525–33.