30.10.2023 klo 12.00

Marraskuu on kansainvälinen keuhkosyöpäkuukausi. Sen tavoitteena on lisätä maailmanlaajuisesti tietoisuutta keuhkosyövästä ja sen kehittyvistä hoidoista. Globaalisti 12 % kaikista syöpätapauksista on keuhkosyöpiä, mikä tekee siitä yhden maailman yleisimmistä syövistä.[1]  Suomessa keuhkosyöpään sairastuu yli 2 800 henkilöä vuosittain, ja se on Suomen Syöpärekisterin tilaston mukaan miesten ja naisten kolmanneksi yleisin syöpätauti.[2,3]

Keuhkosyöpä on keuhkojen kudoksissa muodostuva syöpä ja se on perinteisesti luokiteltu kahteen päätyyppiin: ei-pienisoluiseen keuhkosyöpään ja pienisoluiseen keuhkosyöpään.[4] Valtaosa keuhkosyövistä on ei-pienisoluisia,[5] joista on vielä olemassa eri tautimuotoja.

Tupakointi on keuhkosyövän suurin riskitekijä, ja noin 80–90 % keuhkosyövistä on tupakoinnin aiheuttamia [6]. Suomessa kuitenkin noin 15 %:ssa ja USA:ssa noin 20 %:ssa tapauksista potilaalla ei ole tupakointitaustaa.[6,7] Muita keuhkosyövän riskitekijöitä ovat mm. altistuminen asbestille, arsenikille, kromille tai nikkelille, säteily, geneettinen alttius tai ikääntyminen.[6]

Tyypillisiä keuhkosyövän oireita ovat mm. yskä, veriyskä, kivut, hengenahdistus, äänen käheytyminen, ruokahaluttomuus ja laihtuminen.[6] Varhainen diagnosointi parantaa taudin ennustetta.

Syövän eri vaiheissa pyritään eri keinoin saamaan paras mahdollinen hoitotulos. Varhaisen vaiheen leikkaus mahdollisine neoadjuvanttihoitoineen on ainoa mahdollisesti parantava hoitokeino. Levinnyttä syöpää voidaan hoitaa sädehoidolla, kemo-sädehoidolla, kemoterapialla, kohdennetuilla hoidoilla ja immunoterapialla riippuen syövän alatyypistä ja levinneisyydestä. Näillä hoidoilla voidaan kuitenkin pääsääntöisesti vain hidastaa taudin etenemistä.[7]

Yksikään keuhkosyöpä ei ole samanlainen. Me Pfizerilla olemme sitoutuneet ymmärtämään eri syöpien taustalla olevaa biologiaa, mukaan lukien biomarkkereita tai geneettisiä mutaatioita parantaaksemme hoitotuloksia ja pidentääksemme keuhkosyöpää sairastavien elämää.  

Lähteet