05.01.2022 klo 08.00

Ihmisen monimutkainen immuunijärjestelmä suojaa tuhoamalla taudinaiheuttajia, mutta se voi myös kääntyä itseään vastaan.

Pfizerin immunologin Aaron Winklerin mukaan yksi evoluution hienouksista on se, miten ihminen ja muut kehittyneemmät organismit kehittivät aikanaan erikoistuneen immuunijärjestelmän, joka suojaa meitä luonnossa esiintyviltä moninaisilta taudinaiheuttajilta flunssaviruksista sukkulamatoihin. Satunnaisen geneettisen variaation myötä kehomme tuottaa jatkuvasti miljoonia uusia valkosoluja, joilla kullakin on yksilöllinen koodi, jonka avulla ne voivat tunnistaa elimistöön päässeitä taudinaiheuttajia. 

Näiden ainutlaatuisten koodien monimuotoisuus antaa immuunijärjestelmälle mahdollisuuden tunnistaa taudinaiheuttajia, joita se ei ole koskaan ennen kohdannut. Kun uusi taudinaiheuttaja aktivoi immuunijärjestelmän ensimmäistä kertaa, tuloksena on hyökkäys taudinaiheuttajaa vastaan ja muisto tapahtumasta. Tähän perustuu rokottamisen idea. "Koska immuunijärjestelmä pystyy reagoimaan niin hyvin elimistölle vieraisiin asioihin, sillä on kyky suojella meitä kaikilta molekyyleiltä tai organismeilta, jopa sellaisilta, joita ei vielä ole olemassa", sanoo Winkler, joka työskentelee Pfizerin Cambridgessa sijaitsevassa tutkimuslaitoksessa.
 

Immuunijärjestelmä voi mennä sekaisin
 

Immuunijärjestelmä voi myös hyökätä omia solujamme ja kudoksiamme vastaan. Useimmilla terveillä ihmisillä käykin näin, mutta säätelyn myötä immuunivastehyökkäys ei aiheuta terveillä ihmisillä epänormaalia reaktiota. Tätä immuunivasteen säätelyä kutsutaan immuunitoleranssiksi. "Yhtä tärkeä osa immuunijärjestelmää kuin taudinaiheuttajien käynnistämä normaali reaktio infektioiden yhteydessä, on tämä aktiivinen prosessi, jossa poistetaan ja inaktivoidaan omiin soluihin ja kudoksiin reagoivia valkosoluja", Winkler sanoo.

Autoimmuunisairauksia sairastavilla ihmisillä elimistön immuunitoleranssi ei toimi kunnolla, jolloin  valkosolut hyökkäävät terveiden solujen ja kudosten kimppuun. Autoimmuunisairauksia on noin 80 erilaista, joihin lukeutuvat mm. MS-tauti, nivelreuma, lupus ja tyypin 1 diabetes.
 

Immuunijärjestelmän osittainen sammuttaminen
 

Autoimmuunisairauksien nykyiset hoidot perustuvat pääasiassa immunosuppressiivisiin lääkkeisiin, eli sellaisiin hoitoihin, joissa koko immuunijärjestelmän toimintaa heikennetään, jolloin potilaat ovat alttiimpia infektioille ja syövälle.

Winkler kollegoineen tutkii mahdollisia seuraavan sukupolven hoitomuotoja, joilla voidaan lamauttaa elimistöä vastaan hyökkäävä immuunijärjestelmän osa valikoivasti. "Yritämme palauttaa immuunitoleranssin mekanismeja ja opettaa immuunijärjestelmän ymmärtämään, että se reagoi omiin soluihinsa ja kudoksiinsa. Samalla jätämme rokotusten ja aiempien infektioiden luoman immuunijärjestelmän muistin koskemattomaksi", Winkler sanoo.

Yksi tällainen hoito on mukautettu syöpähoidosta, joka tunnetaan nimellä kimeerinen antigeenireseptorihoito eli CAR-T soluhoito. Siinä ”hyviä" immuunisoluja otetaan elimistöstä ja niitä muokataan geneettisesti siten, että ne kohdistavat itsensä niihin immuunisoluihin, jotka virheellisesti reagoivat kehon omiin soluihin ja kudoksiin. "Siinä pyritään uudelleen tasapainottamaan immuunijärjestelmä niin, ettei autoimmuunireaktiota synny", Winkler sanoo.

Muokattu Pfizerin artikkelista: Immunity’s Double-Edged Sword