13.11.2023 klo 8.30
 

Antibioottiresistenssin yleistyminen vaarantaa jo nyt sairaanhoidon toimintaa, ja ennusteiden mukaan tilanne tulee heikkenemään entisestään. Kun antibioottien toimintakyky heikkenee, korostuu ennaltaehkäisyn rooli infektioiden hallinnassa. Tärkeä osa ennaltaehkäisyä ovat toimivat rokotteet.

Antibioottiresistenssi uhkaa vesittää tartuntatautien torjumiselle elintärkeiden antibioottien tehokkuuden. Sen myötä aiemmin helposti hoidettavat infektiot voivat muuttua tappaviksi. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO pitää antibioottiresistenssin muodostamaa haastetta lääketieteelle merkittävänä. WHO:n organisoimaa antibioottiviikkoa (World Antimicrobial Awareness Week) vietetään tänä vuonna 18.–24.11.

Antibioottiresistenssi (antimicrobial resistance, AMR) tarkoittaa bakteerin kykyä vastustaa antibioottia, jolloin kyseistä antibioottia ei voida enää käyttää tämän bakteerin aiheuttamien infektioiden hoidossa. Jo nyt arvioidaan, että antibioottiresistenssin seurauksena maailmassa kuolee vuosittain jopa lähes 1,3 miljoonaa ihmistä. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 määrä olisi 10 miljoonaa, mikäli tilanteeseen ei puututa.[1]

Keskeinen syy kehityksen taustalla on olemassa olevien antibioottien liikakäyttö, minkä seurauksena jotkut bakteerit ovat kehittäneet niille vastustuskyvyn. Samaan aikaan uusia antibiootteja kehitetään harvakseltaan.

”Antibioottiresistenssi on maailmanlaajuisesti merkittävä uhka, sillä se lisää kuolleisuutta, kuormittaa sairaanhoitoa, lisää kustannuksia ja vaarantaa sairaanhoidon toimintaa. Ilman antibiootteja olisi myös hyvin vaikea suorittaa vaativia leikkauksia, elinsiirtoja ja syöpähoitoja”, sanoo Kotkan keskussairaalan infektiotautien erikoislääkäri Peter Klemets.

Vaikka antibioottien liikakäytön ja antibioottiresistenssin välillä on suora yhteys, hoidetaan virusinfektioita edelleen tarpeettomasti antibiooteilla. Yhdysvalloissa arviolta 68 prosenttia hengitystieinfektioihin määrätyistä antibioottikuureista on turhia[2]. Lisäksi Yhdysvalloissa 80 prosenttia kaikista myydyistä antibiooteista käytetään maataloudessa eläinten hoidossa tuottavuuden parantamiseksi, ja käyttö on edelleen kasvusuunnassa[3].

Rokotteet avainasemassa antibioottiresistenssin vastaisessa taistelussa

Antibioottien käytön vähentämisessä korostuu ennaltaehkäisyn merkitys. Rokotteet ovat osoittautuneet hyviksi työkaluiksi infektioiden hallinnassa. Vaikka rokote ei aina suoraan torjuisi vastustuskykyisiä mikrobeja, se voi silti merkittävästi vähentää antibioottien tarvetta ehkäisemällä infektiota ja niiden leviämistä, jälkitauteja ja luomalla laumaimmuniteetin.

”Rokotteilla pystymme ehkäisemään monia infektioita, mikä vähentää tarvetta käyttää antibiootteja infektioiden hoitoon. Rokottautuminen voi suojata myös rokottamatonta väestöä: kun tartuntoja on vähemmän rokotusten ansiosta, myös rokottamattomien tautitapaukset vähenevät”, Klemets toteaa.

Rokotteiden vaikutus antibioottien kulutukseen on havaittu useissa seurantatutkimuksissa.

• Pneumokkirokotteet tulivat Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan alle 5-vuotiailla lapsilla vuonna 2010. Tämä on merkittävästi vähentänyt välikorvatulehduksien ja keuhkokuumeen esiintyvyyttä, mikä on johtanut antibioottikulutuksen laskuun erityisesti lapsilla. Pikkulasten antibioottikuurien havaittiin vähentyneen 18 prosenttia ja vähintään 10 antibioottikuuria saaneiden lasten lukumäärä väheni seuranta-aikana jopa 39 prosenttia[4]. Sama ilmiö on nähty myös muissa maissa, joissa rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan: esimerkiksi Ruotsissa ylähengitysteiden tulehduksiin määrättyjen antibioottien kulutus oli viisi vuotta rokotusohjelman käynnistymisen jälkeen alentunut 37 %[5].

• Vaikka kausi-influenssa on viruksen aiheuttama infektio, influenssarokote vähentää riskiä sairastua bakteerien aiheuttamiin jälkitauteihin, kuten korvatulehdukseen ja keuhkokuumeeseen. Kanadalainen tutkimus osoitti, että antibioottireseptit vähenivät 64 %:lla, kun influenssarokotetta tarjottiin laajasti väestölle verrattuna siihen, että sitä annettiin vain riskiryhmille[6].

• RS-virus eli Respiratory Syncytial Virus (RSV) aiheuttaa epidemioita, joiden oireet keskittyvät hengitysteihin. Se aiheuttaa riskiryhmissä ja ikääntyneissä merkittävän tautitaakan ja kuormittaa terveydenhuoltoa. Tuore kuopiolainen tutkimus totesi, että 67 %:lle sairaalassa hoidetulle RSV-potilaalle määrättiin antibiootti[7]. Rokottautumisen voi odottaa vaikuttavan tässäkin tapauksessa ennaltaehkäisevästi keventäen infektiotaakkaa ja vähentäen siten antibioottien käyttöä.

Lisätiedot:

Peter Klemets

infektiotautien erikoislääkäri, Kotkan keskussairaala

puh. 040-186 2357

Lähteet:

1. Murray CL et al. Global burden of bacterial antimicrobial resistance in 2019: a systematic analysis. The Lancet 2022; 399(10325):629-655
2. O’Neill J 2016.Tackling drug-resistant infections globally: Final report and recommendations.
3. Martin MJ, Thottathil SE, Newman TB. Antibiotics Overuse in Animal Agriculture: A Call to Action for Health Care Providers. Am J Public Health. 2015 Dec;105(12):2409-10.
4. Palmu A et al. Impact of National Ten-Valent Pneumococcal Conjugate Vaccine Program on Reducing Antimicrobial Use and Tympanostomy Tube Placements in Finland. The Pediatric Infectious Disease Journal 37(1):p 97-102, January 2018
5. Johansson Kostenniemi U, Palm J, Silfverdal SA. Reductions in otitis and other respiratory tract infections following childhood pneumococcal vaccination. Acta Paediatr. 2018 Mar 30. doi: 10.1111/apa.14345.
6. Jeffrey C. Kwong, Sarah Maaten, Ross E. G. Upshur, David M. Patrick, Fawziah Marra. The Effect of Universal Influenza Immunization on Antibiotic Prescriptions: An Ecological Study, Clinical Infectious Diseases, Volume 49, Issue 5, 1 September 2009, Pages 750–756.
7. Hämäläinen A, Savinainen E, Hämäläinen S, et al Disease burden caused by respiratory syncytial virus compared with influenza among adults: a retrospective cohort study from Eastern Finland in 2017–2018 BMJ Open 2022;12:e060805.