20.10.2023 klo 9.00
Vuoden 2023 alussa tuli voimaan valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) rahoitusta vuosina 2024–2030 määrittävä uusi rahoituslaki. Lain toimeenpano tarkoittaa käytännössä, että vuosien 2024–2030 aikana valtio budjetoi TKI-toimintaan joka vuosi noin 280 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuotena. Tämä kirjaus yhdessä hallitusohjelman muiden keskeisten terveysalaa ja innovaatioita koskevien kirjausten kanssa on erittäin tärkeä suomalaiselle tutkimukselle ja myöhemmin myös potilashoidolle.
Kasvun avaimina tutkimusrahoituksen tasapaino ja perustutkimuksen riittävät resurssit
Erinomaista on, että hallituksen ensimmäisen budjettipäätöksen myötä perustutkimuksen ja TKI-yritysrahoituksen välille saatiin parempi tasapaino. Terveysalan TKI-kasvuohjelma sai viisi miljoonaa euroa omaa rahoitusta, kun taas yli 120 miljoonan euron yliopistosairaalalisän on tarkoitus kohdistua suoraan tutkimustoimintaan.
Menestys globaalissa kilpailussa innovaatioista ja terveysalaan kohdistuvista kasvumahdollisuuksista edellyttää vahvaa panostusta Suomessa tehtävään perustutkimukseen. Sen merkitys TKI-järjestelmälle on kiistaton: perustutkimus ei ole erillään soveltavasta tutkimuksesta, vaan välttämätön edellytys innovaatioille ja soveltavan tutkimuksen korkean tason mahdollistaja.
TKI-lain kunnianhimoiset tavoitteet edellyttävät, että TKI-toiminnan täytyy olla huippuluokkaa kansainvälisessä vertailussa. Tason ja riittävän koulutuksen varmistaminen on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa UNIFI:n mukaan Suomessa on jo nyt OECD-maiden suurin vajaus korkeakoulutetusta työvoimasta.
Kustannusvaikuttavuus on entistä keskeisempää
Terveysalan toimijat jakavat tietoisuuden terveysalan rajallisista resursseista. Tämä korostaa tarvetta mahdollisimman kustannusvaikuttavalle toiminnalle. Resurssit tulee kohdentaa sinne, missä niillä saadaan eniten terveyshyötyä ja panostaa toimien oikea-aikaisuuteen ja ennaltaehkäisyyn. Hallitusohjelman mukaisesti rahoitusta ohjataan jo ensi vuonna vaikuttavuuden kehittämiseen palvelujärjestelmässä, sote-palveluiden vaikuttavuusinvestointeihin ja hoitojonojen purkuun.
Hyvinvointialueet ovat uutena TKI-toimijana haastavassa tilanteessa: samaan aikaan rahoitusvaje haastaa merkittävästi toimintaa ja alueiden tulisi pystyä tekemään investointeja. Yksi keino tilannetta helpottamaan ovat riskienjakosopimukset, jotka ovat alalla jo yleistyneet. Hyvinvointialueiden tultua vuodenvaihteessa uudeksi TKI-toimijaksi, on tärkeää jakaa parhaita käytäntöjä ja oppia toisilta ottaen huomioon alueiden erilaiset väestörakenteet ja lähtötilanteet.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan valtio ja kunnat tekevät vuosittain hankintoja noin 47 miljardin euron arvosta, joten vaikuttavuuden hankinta tarkoittaa myös miljardien eurojen verotulojen aikaisempaa tuloksellisempaa käyttöä.
Erilaisia yhteistyömalleja on tärkeää edelleen kehittää. On selvää, että tuloksia ei synny hetkessä, mutta pitkällä tähtäimellä kustannukset ovat kokemuksien mukaan kääntyneet laskuun.
Tiedonjako ja hyvien käytänteiden jakaminen on myös vuoden 2023 Pfizerin Pfocus-tapahtuman tavoite. Tilaisuus järjestetään 8.11.2023 Musiikkitalolla ja etäyhteyksin. Lämpimästi tervetuloa mukaan kuulemaan alueiden tilannekuvasta, oppimaan uutta ja verkostoitumaan. Tapahtumasta lisätään jälkikäteen tallenne Pfizerin verkkosivuille.
Kirjoittaja:
Sami Huilla
toimitusjohtaja
Pfizer
Lähteet:
Pfocus-kirjoitussarjassa Pfizerin asiantuntijat kirjoittavat tieteestä, tutkimuksesta ja terveysalasta. Blogissa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä vastaa Pfizerin virallista kantaa, vaan asiantuntijat esittävät omia henkilökohtaisia näkemyksiään.
Kaikki blogit löydät osoitteesta: Blogit