16.11.2018 klo 11.00

Olemme häviämässä kilpavarustelun vihollisen kanssa liiallisen ammusten käytön vuoksi. Jotta emme jäisi vihollisen nujertamaksi, meidän pitäisi säästää panoksia ja hyökätä vain tarvittaessa ja yllättäen. Näin voisi kuvailla antibioottien ja bakteerien välistä taistoa, joka on ihmisen toimien seurauksena kiihtynyt sen jälkeen, kun ensimmäinen antibiootti keksittiin ja otettiin käyttöön bakteeritulehdusten hoidossa.

Antibioottiresistenssin vastainen taistelu on kilpavarustelua, jossa ihmiset kehittävät yhä hienompia antibiootteja ja bakteerit vastaavat lähes välittömästi parantamalla omia resistenssimekanismejaan. Antibioottiaikakauden alku näytti hienolta ja ensimmäiset voitot bakteereista olivat isoja kehitysaskeleita terveydenhuollossa, mutta mitä kauemmin antibiootteja on käytetty, sen selvemmäksi on käynyt bakteerien etevyys. Antibioottiresistenssi vaatii tällä hetkellä maailmanlaajuisesti arviolta 700 000 ihmisen hengen vuosittain. Euroopassakin, josta lähtökohtaisesti tulee mieleen länsimainen hyvä terveydenhuolto, menehtyy vuosittain arviolta 33 000 ihmistä. Bakteerien lannistumattomuus on myös taloudellisesti kova isku. Muutenkin kasvavien terveydenhuollon kulujen kanssa painiessa antibioottiresistenssin aiheuttamat ylimääräiset 1,5 miljardin terveydenhuollon menot pelkästään EU:n alueellaovat omiaan rapauttamaan terveydenhuollon kehitystä.

Mitä jos yksinkertaisesti häviämme?

Taistelu vakavia tauteja aiheuttavia bakteereja vastaan alkoi syystä ja tavoite on edelleen hyvä: pyrkimys parempaan hoitoon ja ihmishenkien säästämiseen. Nyt olemme kuitenkin siinä tilanteessa, että taistelemme saavutetun tason ylläpitämiseksi, emmekä sen parantamiseksi. Jos antibiootit menettäisivät merkityksensä, palaisimme lääketieteen kehityksessä vuosikymmeniä taaksepäin. Kaukana eivät olisi myöskään ajat, jolloin kymmenestä keuhkokuumeen saaneesta naapurista kahdesta kuuteen menehtyisi. Kaukana ei olisi myöskään se aika, jolloin joutuisimme pääsääntöisesti sairaalahoitoon esimerkiksi virtsatieinfektioiden vuoksi.

Mitä seuraa, jos yhä useampi joutuisi sairaalaan hoidettavaksi? Hoidon kustannukset nousisivat huomattavasti ja lisääntynyt sairaalahoidon tarve altistaisi entistä useamman resistenteille bakteereille. Antibioottien vähentynyt käyttökelpoisuus haittaisi merkittävästi muiden sairauksien hoitoa, mukaan lukien esimerkiksi syöpähoitoja.Pahimmassa tapauksessa, jos emme pysty kääntämään kehityksen suuntaa, harventavat antibiooteille vastuskykyiset bakteerit rivejämme kymmenellä miljoonalla hengellä vuosittain vuonna 2050. Nykyisen kaltaisen antibioottiresistenssikehityksen merkitys olisi huomattava, sillä 10 miljoonan menehtyneen lisäksi 28,3 miljoonaa ihmistä putoaisi äärimmäiseen köyhyyteen.

Miltä taistelu näyttää tällä hetkellä?

Viime vuosina antibioottiresistenssin vastainen taistelu on saanut julkista huomiota. Tietoisuutta ja toimia antibioottien käytön vähentämiseksi ja kohdentamiseksi on lisätty huomattavasti. Asiaa on tuotu esiin erityisesti Euroopan antibioottipäivänä 18.11. Maailman terveysjärjestö WHO on järjestänyt maailman antibioottiviikon vuosittain samoihin aikoihin, eli marraskuun puolivälissä.WHO on myös hiljattain nostanut antibioottiresistenssin yhdeksi suurimmista uhista sekä listannut uhkaavimmat bakteerit, joita vastaan meidän on erityisesti kehitettävä uusia antibiootteja.Mukaan yhteiseen taisteluun on saatu terveydenhuollon lisäksi myös antibioottien ja diagnostiikan kehittäjiä ja tuottajia.

Pelkkä tiedotus ja uusien antibioottien käytön kohdentaminen eivät kuitenkaan riitä. Hyvä resistenssitilanteen ja antibioottien käytön seuranta on sekä Euroopan tasolla että kansallisesti tärkeää, jotta osaamme suunnitella ja kohdentaa toimenpiteitä.On myös ymmärrettävä, kuinka resistenssi ja resistentit bakteerit pääsevät liikkumaan ja miten siihen voidaan puuttua.

Vuosien varrella olemme resistenssin seurannasta huomanneet, että antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat levinneet vaihtelevasti eri maihin. Etelä-Euroopassa tilanne on valitettavasti jo huolestuttava ja pohjoisessakin on aika toimia. Suomessa resistenssitilanne on melko hyvä ja siitä on syytä pitää kiinni. Käytämme kuitenkin edelleen liikaa antibiootteja verrattuna moneen muuhun maahan erityisesti avoterveydenhuollossa.

Miten voimme voittaa 2000-luvun Waterloon?

Menestys taistelussa on yhteistyön ja sen onnistumisen tulos. Uusien antibioottien kehittämisessä on erityisen tärkeää yhdistää voimia niin julkisen kuin yksityisen puolen toimijoiden kesken. Koska antibiootteja on tarkoitus säästää ja yksityinen puoli kaipaa antibioottien kehitykseen tehdylle sijoitukselleen myös tuottoa, on yhtälö hankala. Näin ollen yhteistyön merkitys kasvaa entisestään, jotta kehitys on mahdollista ja jotta investointi olisi kannattavampi. Lisäksi antibioottien valmistusprosessin on oltava hiottu, jotta bakteerit eivät pääse kehittämään puolustustaan esimerkiksi valmistuksessa syntyvien jätevesien puutteellisen käsittelyn seurauksena. Siksi onkin oleellista, että kehitystä ja tuotantoa tarkastellaan ja valvotaan, myös riippumattomasti teollisuuden ulkopuolelta.

Ennaltaehkäisyn merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Siinä yhdistyvät tutkimus ja kehitys uusien rokotteiden löytämiseksi, mutta myös nykyisten rokotteiden sekä muiden keinojen oikeaoppinen hyödyntäminen. Ennaltaehkäisy on yksi osa-alueista, jossa yksilöt voivat toimia kaikkien hyödyksi, sillä esimerkiksi hygienian ja käsienpesun merkitystä ei sovi unohtaa.

Eturintamassa taistelun voittamisessa on terveydenhuolto: Kuinka pystymme vähentämään ammusten käyttöä ja kohdentamaan tarvittavat ammukset oikein? Miten toteutamme antibioottihoidot tehokkaasti yhteistyössä potilaiden kanssa ja kuinka pidämme mahdollisen bakteerien leviämisen sairaaloissa kurissa? Terveydenhuollon tehokkaan toiminnan taustalla tulee olla vahva yhteiskunnallinen ja päättäjien tuki ja resurssit. Hyvänä lähtökohtana Suomessa on vuosi sitten julkaistu Mikrobilääkeresistenssin torjuntaohjelma. Nyt on korkea aika saattaa suunnitelmat myös täysipainoisesti käytäntöön.