30.03.2023 klo 13.00
 

Lääkkeiden huoltovarmuus askarruttaa kaikkialla Euroopassa ja tilanteen parantamiseen haetaan keinoja. Lääkkeiden osalta saatavuushäiriö tarkoittaa sitä, että lääkettä ei ole tilattavissa tukkukaupasta. Saatavuuteen ei siis voida vaikuttaa vähittäismyyntikanavan, apteekkien lukumäärän tai sijainnin muutoksilla, vaikka julkisuudessa näin on välillä esitetty. Jos lääkettä vain on tilattavissa tukkukaupasta, se saadaan nopeasti apteekkeihin kaikkialla Suomessa. 

Jokainen häiriö voi olla hyvin ikävä yksittäisen potilaan kannalta, jos korvaavaa valmistetta ei ole saatavilla. On kuitenkin todettava, että lääkkeiden saatavuus on ollut Suomessa hyvällä tasolla, jopa pandemian aikana. Todella merkittäviä, laajoja potilasjoukkoja koskevia häiriöitä ei ole esiintynyt. Suomen prosentuaalinen osuus globaalista lääkemarkkinasta on pyöristysvirheen luokkaa. Syrjäinen sijaintimme ja se seikka, että Suomi on logistisesti saari, eivät myöskään helpota maamme lääkehuoltoa.
 

Miten tähän tilanteeseen on jouduttu?

Viime vuosina lääkkeiden saatavuushäiriöilmoitusten määrä on koko ajan kasvanut. Tähän on lukuisia syitä, joista tärkein on pitkäaikainen kehityssuunta globaalissa lääkevalmistuksessa, mikä on ajanut vaikuttavien lääkeaineiden tuotantoa entistä enemmän Kiinaan ja Intiaan. Huoltovarmuuden kannalta lääkeainetuotannon keskittyminen Kaukoitään on huolestuttavaa. Jos katsotaan asiaa lukujen valossa, niin geneeristen lääkkeiden vaikuttavista aineista 74 prosenttia tuotetaan Aasiassa. Kiina ja Intia tuottavat maailman penisilliinistä 90 prosenttia, parasetamolista 60 prosenttia ja ibuprofeiinista 50 prosenttia. Sen sijaan innovatiivisten lääkkeiden tuotantoa on ainakin toistaiseksi runsaasti Euroopassa ja niiden osalta 64 prosenttia vaikuttavista aineista valmistetaan Euroopassa.

Valmistusketjuista on tullut hyvin monipolvisia, ja joskus jopa vain yhden valmistekomponentin toimitushäiriö voi näkyä useiden valmisteiden maailmanlaajuisena saatavuushäiriönä. Kuljetuskapasiteetti on myös ajoittain ollut ongelma, sillä esimerkiksi kuljetuskontteja ei ole aina ollut käytettävissä riittävästi tai ne ovat väärällä puolella maapalloa. 
 

Jotain tarttis varmaan tehdä

Millään yksittäisellä toimenpiteellä saatavuutta ei voida turvata Euroopassa. Ongelma on globaali, joka vaatii toimenpiteitä niin EU:n kuin yksittäisen jäsenvaltion tasolla. Toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia pitää arvioida pitkällä tähtäimellä. 

Lääkevalmistajat ovat pyrkineet hajauttamaan riskejään tekemällä sopimuksia useiden toimittajien kanssa, mutta käytännön ongelmana alkaa olla toimittajien vähyys. Erityisesti tämä koskee perusantibioottien valmistusta. Markkinaosuudet raaka-ainetoimittajien kohdalla jakautuvat epätasaisesti, minkä seurauksena häiriötä suurimman valmistajan toiminnassa on vaikea paikata, koska tuotantokapasiteettia ei yksinkertaisesti ole.  

Velvoitevarastointilaki on ollut merkittävä apu Suomen lääkehuoltovarmuuden kannalta. Laki ei kuitenkaan poista itse häiriöiden syitä. Velvoitevarasto on puskuri, joka antaa aikaa etsiä korvaavia valmisteita ja keinon selviytyä tilapäisestä saatavuuskatkosta. Lain päivittämiselle on kuitenkin ilmeinen tarve, kuten Lääketeollisuus ry:n kirjoituksessani todetaan.
 

Lääkepakkaukset digiaikaan?

Yksi lääkkeiden saatavuutta parantava muutos olisi siirtyminen sähköiseen pakkausselosteeseen. Kun maakohtaisista pakkauksista voitaisiin luopua, niin pelkästään Pohjoismaissa yhdelle tuotteelle saataisiin noin 28 miljoonan asukkaan markkina-alue. Jos valmistettavien artikkelien määrä vähenee ja markkina-alue kasvaa, päästään suurempiin tuotantosarjoihin. Tällä on erityisen suuri merkitys pienimenekkisten ja huonosti kannattavien tuotteiden osalta, joille toimituskertoja Suomeen voi olla vain muutama vuodessa. Kysynnän vaihteluihin vastaamiseen muodostuisi näin suuremmat puskurit. Paperiselosteesta luopuminen olisi myös ekologisesti merkittävä parannus. Lukemalla pakkausten QR-koodin älylaitteella potilaat saisivat aina uusimman ohjeen omalla äidinkielellään ja mahdollisesti muutakin lääkehoitoa tukevaa materiaalia, kuten esimerkiksi pistosohjeen. Jos potilaalla ei ole älylaitetta, seloste voitaisiin tulostaa apteekissa.
 

Valinnan vaikeus

Sairaalalääkkeiden valinnassa tulisi nostaa esille muitakin valintakriteereitä kuin hinta. Sairaalatarjouskilpailuissa painotetaan jo jonkin verran ympäristöarvoja, mutta tätä voitaisiin painottaa ja laajentaa enemmänkin. Tämä olisi todennäköisesti eduksi eurooppalaiselle lääketuotannolle. Lääkkeiden viitehintajärjestelmän kehittämisessä pitää huomioida muutosten vaikutus myös lääkkeiden saatavuuteen ja huoltovarmuuteen. Toistaiseksi saatavuuden vaikutusarviointeja ei ole tehty, vaikka saatavuus on yhtä tärkeää kuin valmisteiden hinta. Hintapainotteisuus johtaa todennäköisesti siihen, että tuotannon siirtyminen Kaukoitään jatkuu.

Päivittäistavarakauppa on esittänyt, että muuttamalla apteekkijärjestelmää ja hyödyntämällä pt-kaupan logistiikkaa voitaisiin helpottaa myös lääkkeiden saatavuutta. Toistaiseksi väitteen tueksi ei ole esitetty mitään konkreettista, ei kustannusrakenteesta eikä lääkkeiden hankintakanavistakaan. 
 

Lääkkeiden valmistusta takaisin Eurooppaan

On siis löydettävä lisää keinoja, joilla lääketuotantoa voidaan palauttaa Eurooppaan. Tämä koskee kaikkia lääkealan toimintoja, niin perustutkimusta, kliinisiä lääketutkimuksia kuin alan koulutusta, jotta myös osaaminen säilyy Euroopassa. Valitettavasti lääketeollisuuden näkökulmasta mantereemme on muuttunut vähemmän houkuttelevaksi investointikohteeksi. Useissa maissa lääkkeiden reaalihinnat ovat laskeneet, kun kohonneita raaka-aine-, energia- tai kuljetuskustannuksia ei ole kompensoitu. Suomessakin lääkkeet lienevät ainoita hyödykkeitä, joiden reaalihinnat ovat laskeneet.  Muutamat lääkeyritykset ovatkin suoraan ilmoittaneet, että jatkossa investoinnit kohdistuvat Euroopan ulkopuolelle. Tämä trendi on saatava käännettyä niin yksittäisen valtion kuin EU:n tasolla. Toivottavasti seuraavassa lääkedirektiivissä on teollisuudelle myös porkkanoita, eikä pelkästään keppiä.
 

Blogi on julkaistu Mediuutisten blogisarjassa 21.3.2023.