30.11.2022 klo 10.00

Migreeni, yleinen pitkäaikaissairaus

Migreeni on neurologinen sairaus, jonka seuraukset ulottuvat kipua laajemmalle, sillä se vaikuttaa sairastavan jokapäiväiseen elämään opiskelusta ja työnteosta sosiaalisiin suhteisiin ja aktiviteetteihin. Vaikkakin globaalisti väestöstä noin 14 %:n arvellaan kärsivän migreenistä, vielä vuosituhannen alussa migreeniä kuvattiin unohdettuna epidemiana [1].
Migreeni on naisilla selvästi miehiä yleisempää – tautitaakkaa selvittävän Global Burden of Diseases -tutkimusohjelman mukaan maailmanlaajuisesti noin 19 % naisista ja 9 % miehistä sairastaa migreeniä [2]. Tulokset peilautuvat hyvin myös Suomeen, sillä hiljattaisessa Suomen Migreeniyhdistys ry:n ja Pfizer Oy:n toteuttamassa valtakunnallisessa kyselyssä hieman alle 5 000 vastaajan joukosta noin 95 % oli naisia [3].
Suomalaisen kyselyn perusteella päänsärkykohtausten lukumäärä, päänsäryn kesto ja päänsärkyä edeltävät oireet vaihtelivat vastaajasta riippuen. Vastaajista noin 60 %:lla oli 1–7 kohtalaista tai kovaa päänsärkypäivää kuukaudessa, ja tyypillisin päänsäryn kesto oli 5–24 h. Noin 30 %:lla vastanneista päänsäryn kestoaika oli jopa 1–3 vuorokautta. Suurimmalla osalla vastanneista päänsärkyä edeltävät oireet kestivät alle tunnin, mutta myös yli tunnin kestäviä edeltäviä oireita raportoitiin merkittävissä määrin (28 %).
Kenties kuvaavinta aiheen tärkeydestä oli raportoitu päänsäryn voimakkuus, sillä yleisin vastaus päänsäryn pahimmalle voimakkuudelle viimeisen 30 päivän aikana oli kahdeksan, (asteikolla, 0: ei kipua – 10: pahin mahdollinen kipu). Migreenin uusille hoitomuodoille onkin epäilemättä suuri lääketieteellinen tarve.

Migreenillä on merkittävä vaikutus elämänlaatuun

Mailmanlaajuisen My Migraine Voice -kyselytutkimuksen perusteella voi sanoa, että migreenillä on laaja vaikutus yksilön elämään. Tutkimukseen vastanneet olivat joutuneet viettämään useita tunteja viikossa eristyksissä ja pimeässä migreenistä johtuen, ja suurin osa vastaajista koki avuttomuutta, masentuneisuutta ja  unihäiriöitä. Tämän lisäksi vastaajista lähes 90 % koki migreenin vaikuttaneen mm. ammatilliseen, yksityiseen tai sosiaaliseen elämään [4].
Migreenillä on merkittävä negatiivinen vaikutus myös suomalaisten migreenipotilaiden päivittäisiin toimintoihin, terveydenhuollon palvelunkäyttöön ja työkykyyn. My Migraine Voice -kyselytutkimuksen suomalaisia vastaajia käsittelevän analyysin perusteella keskimääräinen kuukausittainen lääkärivastaanotolla käyntikertojen määrä edeltävien 6 kuukauden aikana oli 5,9. Tämän lisäksi noin 88 % potilaista raportoi migreenin vaikuttavan negatiivisesti työelämään, ja noin puolet vastaajista koki työn tuottavuuden heikentyneen [5].
Myös tältä osin Suomen Migreeniyhdistys ry:n ja Pfizerin kysely on linjassa kansainvälisen tiedon kanssa. Suomalaiseen kyselyyn vastanneista noin 70 % oli ollut poissa töistä tai opinnoista päänsäryn tai migreenin vuoksi edellisen vuoden aikana, ja yhtä suuri osa vastanneista vastasi päänsäryn haitanneen ainakin hetkellisesti päivittäisiä toimintoja viimeisen kolmen kuukauden aikana. Toisaalta migreeni oli rajoittanut harrastuksia yli 20 %:lla vastaajista, ja lähes 80 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että sairaus on aiheuttanut heissä uupumusta viimeisen kolmen kuukauden aikana. Voisikin sanoa, että migreeni ei ole vain päänsärkyä, vaan laajasti elämänlaatua kuormittava ongelma.

Unohdetusta epidemiasta migreenitietoisuuteen

Koska migreeniä sairastetaan usein yksilön työelämää ja uraa ajatellen tuottoisimpaan elämänkaaren aikaan, oikean hoitovaihtoehdon löytyminen on tärkeää – ei pelkästään työntekijän, vaan myös työnantajan kannalta. Migreeni voi muiden pitkäaikaissairauksien tavoin vaikuttaa varsin kielteisesti työn tuottavuuteen. Motivoituneesta ja tunnollisesta huipputekijästä saattaa tulla migreenin seurauksena jumittaja, jonka kokema sairaus saatetaan kokea asenneongelmaksi. Luova ajattelu ja työn tuottavuus kärsivät laaja-alaisesti. Kansainvälisten arvioiden mukaan migreeni onkin tautitaakaltaan merkittävin elämää ja työntekoa haittaava sairaus alle 50-vuotiaiden keskuudessa [6]. Tätä tukee muun muassa havainto, jonka mukaan presenteismi eli työskentely sairaana (esimerkiksi migreenistä kärsien) johtaa suurempaan menetettyyn tuottavuuteen ja kohonneisiin kustannuksiin työnantajalle verrattuna absenteismiin, eli varsinaisiin työpoissaoloihin [7, 8].
Suomen Migreeniyhdistys ry:n ja Pfizer Oy:n kyselyn perusteella migreenitietoisuuden lisäämiselle näyttäisi olevan paikkansa. Yli 40 % vastaajista on täysin tai hieman eri mieltä siitä, että heille on selvää, missä tilanteissa tulisi olla yhteydessä heitä hoitavaan terveydenhuollon ammattilaiseen. Hieman yli puolet vastaajista on hieman tai täysin eri mieltä siitä, että potilaat saavat tietoa siitä, mitä heidän kannattaisi tehdä terveydentilansa parantamiseksi.
Laaja-alaista yhteistyötä migreeniä sairastavan, työnantajan ja (työ)terveydenhuollon välillä siis tarvitaan.

Jari Rossi
lääketieteellinen asiantuntija, Pfizer
 

Lähteet
1. Diener et al., Migraine--the forgotten epidemic: development of the EHF/WHA Rome Declaration on Migraine. J. Headache Pain 2006 Dec;7(6):433-7.
2. Stovner et al., Global, regional, and national burden of migraine and tension-type headache, 1990-2016: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2016. Lancet Neurol. 2018 Nov;17(11):954-976.
3. Suomen Migreeniyhdistyksen ja Pfizerin kysely, elokuu 2022. LINKKI
4. Martelletti et al., My Migraine Voice survey: a global study of disease burden among individuals with migraine for whom preventive treatments have failed. J Headache Pain. 2018 Nov 27;19(1):115.
5. Sumelahti et al. My Migraine Voice survey: disease impact on healthcare resource utilization, personal and working life in Finland. The Journal of Headache and Pain (2020) 21:118
6. Steiner et al., Migraine is first cause of disability in under 50s: will health politicians now take notice? J Headache Pain. 2018; 19(1): 17.
7. Collins et al., The Assessment of Chronic Health Conditions on Work Performance, Absence, and Total Economic Impact for Employers. J Occup Environ Med. 2005 Jun;47(6):547-57.
8. Shimizu et al., Disability, quality of life, productivity impairment and employer costs of migraine in the workplace. J Headache Pain. 2021 Apr 21;22(1):29