25.03.2019 klo 10.00

Autonkuljettajien ajo- ja lepoaika-asetus on tärkeä turvallisuustekijä, sillä jos esimerkiksi yöunen pituudesta nipistetään useampana yönä pari tuntia, kuljettajan ajokyky vastaa humalatilassa olevan ajokykyä. Mitäpä jos autonkuljettajat vedoten itsemääräämisoikeuteensa laiminlöisivät lepoaikansa ja ajelisivat useita kymmeniä tonneja painavilla rekoillaan väsyneinä?

Puhallutukset yleistyvät tehdastyössä, liikennealoilla ja jopa toimistotyössä. Esimerkiksi Kevitsan kaivoksessa jokainen työntekijä on puhaltanut alkometriin töihin tullessaan vuodesta 2012.Kyse on turvallisuudesta.

Alkoholin nauttiminen on kielletty 12 tunnin ajan ennen työvuoron alkua useiden lentoyhtiöiden lentokoneissa työskenteleviltä. Lentäjät ja turvallisuudesta vastaava matkustamohenkilökunta eivät voi olla väsyneitä eivätkä humalassa.

Elintarviketyöntekijöiltä vaaditaan salmonellatodistus. Se vaaditaan myös työntekijältä, jolla on ollut vatsatautioireita ulkomaanmatkan aikana tai pian matkan päätyttyä. Tulosten odottamisen ajaksi työntekijälle voidaan osoittaa muita työtehtäviä.

Mitä näillä on yhteistä? Se, että kyseessä on myös muiden ihmisten terveys tai jopa henki.

Syksyn influenssarokotusten alkaessa joukko sote-alan ammattilaisia lähetti useisiin päivälehtiin mielipidekirjoituksen ”Influenssarokotukset toisesta näkökulmasta”. Kirjoituksessa suomittiin 1.3.2018 voimaantulleen tartuntalain pykälää 48. Kyseisessä paljon puhutussa pykälässä työntekijän ja opiskelijan rokotussuojasta potilaiden suojaamiseksi edellytetään rokotuksen antama suoja muun muassa influenssaa vastaan.

Kirjoittajat puhuvat tunteisiin vedoten henkilökohtaisesta vapaudesta ja koskemattomuudesta, itsemääräämisoikeudesta ja kokemukseen perustuvista päätöksistä itsensä parhaaksi. Näillä perusteilla he kieltäytyivät influenssarokotuksista.

Potilaiden sairastuvuus ja kokonaiskuolleisuus väheni

On osoitettu, että henkilökunnan rokottaminen influenssaa vastaan todella kannattaa: kattava rokotus vähentää potilaiden sairastuvuutta influenssan kaltaiseen tautiin 42 prosenttia ja kokonaiskuolleisuutta lähes kolmanneksella.

Mikä sitten on riittävä rokotuskattavuus? Jos henkilökunnan rokotuskattavuus jää alle 50 prosentin, on se liian matala suojatakseen niitä, joilla on joko perussairautensa tai ikänsä vuoksi suurin riski sairastua. Kun henkilökunnasta 80 % on rokotettu,laumasuoja on riittävän vahva suojamaan potilaita.

Miksi rokotussuojan ajantasaisuuden vaatiminen terveydenhuollon ammattilaisilta loukkaa ihmisen itsemääräämisoikeutta enemmän kuin puhalluttaminen ennen kaivokseen menoa tai muihin työtehtäviin osoittaminen ulostenäytteiden tuloksia odotellessa?

Häggbom, Oksi ja Rintala tekivät terveydenhuollon henkilöstön keskuudessa tutkimuksen asenteista influenssarokotuksia kohtaan. Tutkimus julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä 25.1.2019. Tutkimus osoitti, että influenssarokotusmyönteisyys on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella lisääntynyt viime vuosina. Se osoitti myös sen, että lääkärien rokotusmyönteisyys on parempi kuin hoitajien, hoitajien, jotka ovat kaikkein lähimpänä potilaita. Toisen näkökulman kirjoittajatkin olivat kaikki hoitajia ja osa myös kätilöitä.

Hoitajan tehtävä on sairauksien ehkäiseminen

Sairaanhoitajien eettisissä ohjeissa sanotaan sairaanhoitajan, mukaan lukien terveydenhoitajat, kätilöt ja ensihoitajat, tehtävä olevan väestön terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä kärsimyksen lievittäminen. Kuinka hän ehkäisee sairauksia, ellei hän käytä tehokkainta sairauksien ehkäisykeinoa, rokotuksia? Kuinka hän suoriutuu tehtävästään, ellei hän luota rokotteisiin, yhteen lääketieteen suurimmista menestystarinoista? Siitähän tässä perimmiltään on kyse, lääketieteestä.

Vuotuiset influenssaepidemiat alkoivat aikanaan puolustusvoimista. Lehtien otsikot huusivat joka vuosi sitä, kuinka influenssa kaatoi varuskuntia sairasvuoteisiin. Vuosittain influenssaan sairastui noin 3000­–8000 varusmiestä. Vuonna 2012 aloitettiin varusmiesten influenssarokotukset, eikä sittemmin varuskunnissa ole jumppasaleista sairastupia tehty.

”Pakkorokotuksia” vastustavat vetoavat siihen, että riski sairastua influenssaan on sairaalan ulkopuolella suurempi kuin sairaalan seinien sisäpuolella. Silti esimerkiksi HUS kehottaa kutsukirjeessään potilaita hoitamaan influenssarokotuksensa kuntoon ennen toimenpiteeseen tuloa. Siksi, että sillä suojataan potilaan itsensä lisäksi myös muita potilaita.

Entä potilaan itsemääräämisoikeus?

Influenssarokotuksiin, niin kuin muihinkin terveydenhuoltohenkilökuntaa koskeviin rokotuksiin ja tartuntatautien ehkäisyyn liittyviin toimenpiteisiin, liittyy vielä kolmas näkökulma: potilaan näkökulma. Onko kukaan muistanut potilaan itsemääräämisoikeutta tai kysyä hänen kokemukseensa ja tietoonsa perustuvaa päätöstä siitä, mille haluaa itsensä altistaa asioidessaan terveydenhuollon ammattilaisten kanssa?

Minulla on kokemusta ja tietoa siitä, että rokotteet toimivat, laumasuoja on todellinen ja se tuo immuunivajavaiselle tarvittavaa lisäsuojaa. Luotan siihen, että lääketieteen ja hoivan ammattilaiset tekevät voitavansa hyvinvointini hyväksi, osoittavat oman luottamuksensa lääketieteeseen ottamalla heille tarkoitetut rokotteet omaksi ja potilaidensa suojaamiseksi. Haluan, että iäkkäät vanhempani, jotka joka vuosi ottavat influenssarokotteen ja joiden rokotevaste jää iän vuoksi heikommaksi, ovat influenssan osalta turvassa käyttäessään terveydenhuollon palveluita. Haluan, että sinä päivänä kun minun lapsenlapseni syntyy, hänet ottaa vastaan kätilö, joka on suojattu rokottein estettäviä tauteja vastaan. Haluan, itsemääräämisoikeuteeni vedoten, että minua hoitavat ainoastaan asiallisesti rokottautuneet lääketieteen ja hoiva-alan ammattilaiset.