9.11.2023 klo 20.00

Sinä ja minä suoritimme äskettäin infektioiden torjumisen korkeakoulun: COVID-19 pandemia opetti meille paitsi hygienian ja käsienpesun merkityksen, myös rokottamisen tärkeyden. Rokotteet ovat osoittautuneet menestyksekkäiksi pandemian hoidossa, mutta myös arkisemmissa, yksilön elämänlaatuun vaikuttavien "yleisten sairauksien", kuten lasten välikorvantulehdusten ehkäisyssä. Toimivien rokotteiden merkitys on tänä päivänä kenties tärkeämpi kuin koskaan, sillä olemme keskellä maailmanlaajuista terveyskriisiä, hiljaista pandemiaa.

Antibioottiresistenssi (antimicrobial resistance, AMR) uhkaa vesittää tartuntatautien hoitamiseen tarkoitettujen tärkeimpien välineidemme, antibioottien, tehokkuuden. Resistentit infektiot vaativat vuosittain arviolta jopa 1,3 miljoonaa ihmishenkeä ja ennusteiden mukaan vuonna 2050 määrä olisi jopa 10 miljoonaa [1]. Aiemmin helposti hoidettavat infektiot uhkaavat muuttua hengenvaarallisiksi; kirurgiset toimenpiteet, elinsiirrot ja syöpähoidot erittäin vaikeiksi. Onkin aivan syystä herännyt huoli "antibioottien jälkeisestä ajasta".

Antibioottiresistenssi syntyy, kun bakteeri kehittää kyvyn selviytyä antibiootista, joka alun perin oli tehokas sitä vastaan. Siitä tulee vastustuskykyinen, ”resistentti”. Resistenttien bakteerien kehittymiseen vaikuttavat useat tekijät, mutta yksi tärkeimmistä on antibioottien liiallinen käyttö. Ihmisten liikkuvuus taas voi tuoda vastustuskykyisiä bakteereita uusille alueille, kuten Suomeen. Tänä syksynä olemme saaneet lukea lehdistä antibiooteille vastustuskykyisten tartuntojen leviämisestä ukrainalaisten pakolaisten mukana. Myös matkailu on nousemassa koronaa edeltävälle tasolle ja esimerkiksi Intiassa turisteista arviolta jopa 80 % voi hetkellisesti kantaa moniresistenttiä bakteeria suolistossaan [2]. Samaan aikaan uusia antibiootteja kehitetään harvakseltaan, mikä voi tehdä toimivien hoitojen saamisen tulevaisuudessa vaikeaksi.

Rokotteet apuna antibioottiresistenssin hallinnassa

Uhkakuva on selkeä, mutta onko meillä keinoja estää pahimpien ennusteiden toteutuminen? Tiedämme, että antibioottien liikakäytön ja antibioottiresistenssin välillä on suora yhteys. Kuitenkin antibioottien käyttö globaalisti on valitettasti pikemminkin kasvamassa kuin vähenemässä – maailmassa käytetään kymmeniä miljardeja antibioottiannoksia vuosittain [3]. Yhdysvalloissa jopa 68 % hengitystieinfektioihin määrätyistä antibioottikuureista on tarpeettomia, kun virustauteja hoidetaan turhaan antibiooteilla [1].

Ratkaisu ongelmaan on periaatteessa yksinkertainen: sen sijaan, että hoitaisimme oireita, kuten vaikkapa korvakipua, ehkäistään niiden syntyminen alkuunsa: Ennaltaehkäistään.
 
Vaikka rokote ei aina suoraan torjuisi vastustuskykyisiä mikrobeja, se voi silti merkittävästi vähentää antibioottien tarvetta ehkäisemällä infektioita ja jälkitauteja, hillitsemällä tartuntojen leviämistä, sekä luomalla laumaimmuniteettia. Matematiikka on yksinkertainen: Vähemmän infektioita tarkoittaa vähemmän antibioottikuureja, mikä puolestaan hillitsee väärinkäyttöä ja antaa bakteereille vähemmän mahdollisuuksia kehittää vastustuskykyä. Näin suojataan myös yhteiskunnan haavoittuvimpia yksilöitä, kuten lapsia, vanhuksia ja riskiryhmiä. Rokotusohjelmien toimivuudesta on myös näyttöä: 

• Vuonna 2010 kansalliseen rokotusohjelmaan tullut pneumokokkirokote on merkittävästi vähentänyt pneumokokin aiheuttamia hengitystieinfektioita, kuten korvatulehduksia ja keuhkokuumeita, ja laskenut erityisesti lasten antibioottien kulutusta. [4].
• Hengenvaarallisia sairauksia, kuten aivokalvontulehdusta ja keuhkokuumetta aiheuttava Hemofilus influenzae -tyyppi B (Hib)-bakteeri sai rokotteen kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 1993, mikä on dramaattisesti vähentänyt vakavien Hib-infektioiden esiintyvyyttä lapsilla [5].

Myös viruksilta suojautuminen vaikuttaa välillisesti antibioottien kulutukseen vähentämällä riskiä sairastua bakteerien aiheuttamiin jälkitauteihin, kuten korvatulehdukseen ja keuhkokuumeeseen.

• Kanadalainen tutkimus osoitti, että antibioottireseptit vähenivät 64 %:lla, kun influenssarokotetta tarjottiin laajasti väestölle verrattuna siihen, että sitä annettiin vain riskiryhmille [6].
• RS-virus, eli Respiratory Syncytial Virus (RSV), aiheuttaa riskiryhmissä ja ikääntyneissä merkittävästi terveydenhuoltoa kuormittavia hengitystieinfektioita. Tuoreen kuopiolaisen tutkimuksen mukaan 67 %:lle sairaalassa hoidetulle RSV-potilaalle määrättiin antibiootti [7]. Toimiva RSV-rokote ehkäisee tässäkin tapauksessa infektiotaakkaa vähentäen antibioottien käyttöä.

Vaikka antibioottiresistenssi ei ole akuutti uhka Suomessa, tilanne on heikkenemässä ja ihmisten liikkuvuus voi lisätä resistenttejä infektioita myös meillä. Ennaltaehkäisyn ja erityisesti rokotteiden rooli tulee korostumaan antibioottien käytön ja siten antibioottiresistenssille altistavien tekijöiden vähentämisessä. Kotimaisia menestystarinoita rokotteiden tehosta nähdään mm. välikorvatulehdusten vähentämisessä lapsilla, mikä on puolestaan vähentänyt antibioottikuurien määrää. Meidän onkin jatkettava rokotusten priorisointia unohtamatta panostuksia uusien, bakteereihin purevien, mutta myös virusperäisiin hengitystietulehduksiin tepsivien, rokotteiden kehitystä. Näin autamme turvaamaan arvokkaiden antibioottiemme toimivuuden myös tulevaisuudessa.
 

Lähteet:

1. O'Neil, J. Tackling drug-resistant infections globally: final report and recommendations. In: Ro A, ed. Resistance. London, United Kingdom: 2016; 1, 84.
2. Woerther PL, Andremont A, Kantele A. Travel-acquired ESBL-producing Enterobacteriaceae: impact of colonization at individual and community level. J Travel Med. 2017 Apr 1;24(suppl_1):S29-S34. doi: 10.1093/jtm/taw101.
3. Browne AJ, Chipeta MG, Haines-Woodhouse G, Kumaran EPA, Hamadani BHK, Zaraa S, Henry NJ, Deshpande A, Reiner RC Jr, Day NPJ, Lopez AD, Dunachie S, Moore CE, Stergachis A, Hay SI, Dolecek C. Global antibiotic consumption and usage in humans, 2000-18: a spatial modeling study. Lancet Planet Health. 2021 Dec;5(12):e893-e904. doi: 10.1016/S2542-5196(21)00280-1.
4. Palmu, AA, Rinta-Kokko, H, Nohynek, H, Nuorti, JP, Jokinen, J. Impact of National Ten-Valent Pneumococcal Conjugate Vaccine Program on Reducing Antimicrobial Use and Tympanostomy Tube Placements in Finland. Pediatr Infect Dis J. 2018 Jan; 37(1): 97-102. doi: 10.1097/INF.0000000000001810.
5. Eskola, J, Black, S. Hemofilusrokotusten globaalit haasteet neljännesvuosisata Hib-projektin jälkeen. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2010; 126(9): 1047-54.
6. Kwong, JC, Maaten, S, Upshur, RE, Patrick, DM, Marra, F. The effect of universal influenza immunization on antibiotic prescriptions: an ecological study. Clin Infect Dis. 2009 Sep 1; 49(5): 750-6. doi: 10.1086/605087.
7. Hämäläinen, A, Savinainen, E, Hämäläinen, S, Sivenius, K, Kauppinen, J, Koivula, I, Patovirta, RL. Disease burden caused by respiratory syncytial virus compared with influenza among adults: a retrospective cohort study from Eastern Finland in 2017-2018. BMJ Open. 2022 Dec 19; 12(12): e060805. doi: 10.1136/bmjopen-2022-060805.