09.11.2020
Ensi viikolla 18.11. vietetään Euroopan antibioottipäivää, jonka tarkoitus on nostaa tietoisuutta antibioottiresistenssisistä ja antibioottien oikeanlaisesta käytöstä. Nopeasti muuttuvassa maailmassa on etsittävä keinoja aktiiviseen vuoropuheluun vastataksemme globaaliin haasteeseen.
Bakteerien vastustuskyky antibiootteja kohtaan on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Ilmiö tunnetaan nimellä antibioottiresistenssi. On arvioitu, että tällä hetkellä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin menehtyy maailmassa vuosittain noin 700 000 ihmistä. Jos asiaan ei löydetä ratkaisuja, määrän on ennustettu kohoavan vuosittain jopa 10 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.
Antibiooteilla on erittäin tärkeä ja melkeinpä terveydenhuollon kivijalaksi muodostunut rooli esimerkiksi erilaisten kirurgisten operaatioiden mahdollistamisessa. Antibiootteja käytetään kirurgisissa toimenpiteissä ennaltaehkäisevästi ja toimenpiteiden jälkeisten infektioiden hoidossa. Toimenpiteen jälkeinen vaikea bakteeri-infektio voi asettaa koko toimenpiteen järkevyyden kyseenalaiseksi, jos sitä ei resistenssin vuoksi voida hoitaa.
Antibioottien ehkäisevä rooli kirurgiassa
Ennaltaehkäisevä antibioottien käyttö riippuu kirurgisesta toimenpiteestä ja siitä, minkä tyyppinen bakteerikanta kyseisessä kehonosassa esiintyy. Esimerkiksi lonkkamurtuman leikkauksessa infektion absoluuttinen riski pienenee noin muutaman prosentin ennaltaehkäisevän antibiootin johdosta, kun taas paksusuolen leikkauksessa riskin pienenemä voi olla jopa yli 25 %. On siis melko helppoa kuvitella, minkälainen riski syntyy, jos käytössämme on entistä vähemmän käyttökelpoisia antibiootteja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on arvioitu, että paksusuolen leikkauksissa menetettäisiin vuosittain lähes 2 000 ihmishenkeä, jos ennaltaehkäisyn teho laskisi vain 10 %.
Bakteeri-infektion voi ennaltaehkäisystä huolimatta saada kirurgisen toimenpiteen jälkeen. Kuolleisuus ihoinfektioihin ennen antibioottien aikakautta oli noin 10 %, kun tänä päivänä kuolleisuus on alle 1 %. Muutos ei johdu ainoastaan antibiooteista, mutta niiden rooli on ollut muutoksessa merkittävä. Ihoinfektioksi luokiteltava leikkaushaavan infektio, on melko yleinen komplikaatio, ja lisääntyvä antibioottiresistenssi voi lisätä näiden esiintyvyyttä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että lähes puolet tyypillisistä leikkaushaavan infektion aiheuttavista bakteereista oli vastustuskykyisiä tyypillisesti ennaltaehkäisyssä käytettäviä antibiootteja vastaan.
Tehokkaita ratkaisuja yhteistyössä
Antibioottiresistenssin lisääntyminen on merkittävä terveysuhka myös luukirurgiassa sekä implantti- ja tekonivelkirurgiassa. Ortopedian ja traumatologian näkökulmasta luuinfektio on harvinainen, mutta vakava tila. Luut voivat saada tartunnan monin tavoin: yhden kehon osan infektio voi levitä verenkierron kautta luuhun, tai avomurtuma tai leikkaus voi altistaa luuinfektiolle.
Nykyinen hoitokäytäntö on hoitaa luun infektiot kaksivaiheisella kirurgialla. Ensimmäisessä leikkauksessa käytetään antibiootteja luun sisällä paikallisesti, jotka toisessa leikkauksessa poistetaan ja korvataan luun korvikkeella. Tutkimusnäytön perusteella voidaan siirtyä yksivaiheiseen kirurgiaan käyttämällä luun korvikkeena esimerkiksi bakteerien kasvua estävää bioaktiivista lasia. Hoitokäytännöt kehittyvät merkittävästi moniammatillisten työryhmien voimin, kuten etsittäessä tehokkaita ratkaisuja diabeetikoiden jalkojen raajaa säästäviin luuinfektiohoitoihin. Hoitomenetelmiin on löydettävä kustannustehokkuutta ja etenkin parannettava potilaiden elämänlaatua lyhentäen raskaiden hoitojen määrää. Vähentämällä tarvetta sairaalahoitoihin voidaan vähentää myös riskiä saada infektio.
Antibiootteja tarvitaan edelleen
Resistenssin ehkäisyä on lähestyttävä monesta suunnasta: ohjaamalla antibioottien oikeanlaiseen käyttöön, panostamalla ennaltaehkäisyyn, investoimalla antibioottien ja hoitokäytäntöjen sekä diagnostiikan kehittämiseen ja löytämällä uusia ratkaisuja antibioottien rinnalle. On kuitenkin selvää, että meillä ei yksinkertaisesti ole varaa menettää antibioottien tehoa. Antibioottiresistenssin aiheuttaman ongelman ja uhan ratkaisemiseksi yhteistyötä akatemian, yksityisen sektorin ja viranomaisten välillä on parannettava.
Kirjoittajat:
Ville Kainu, Medical Lead, Pfizer & Satu Honkala, Clinical Liaison, Bonalive Biomaterials
Pfocus-kirjoitussarjassa Pfizerin asiantuntijat kirjoittavat tieteestä, tutkimuksesta ja terveysalasta. Blogissa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä vastaa Pfizerin virallista kantaa, vaan asiantuntijat esittävät omia henkilökohtaisia näkemyksiään.
Kaikki blogit löydät osoitteesta: Blogit