20.05.2020 klo 09.00

Kiinasta alkunsa saanut SARS-COV2-viruksen aiheuttama COVID-19-tauti on aiheuttanut maailmanlaajuisin terveyskriisin ja osoittanut samalla, mitä tarkoittaa, kun väestöä kohtaa infektiotauti, johon ei ole toimivaa rokotetta tai hoitoa. Yhtenä aspektina COVID-19-taudissa on myös spekuloitu, että kuolleisuus on ollut korkeampi niissä maissa, jossa on korkeampi antibioottiresistenssi. Tämä väite perustuu siihen, että virusinfektion jälkitautina esimerkiksi influenssassa on usein bakteeri-infektio, joka on osaltaan merkittävä riskitekijä. COVID-19-taudin osalta tarvitsemme kuitenkin lisää tutkimustietoa ennen kuin bakteeri-infektion merkityksestä voidaan tarkemmin sanoa. On kuitenkin selvää, että COVID-19-pandemia on nostanut myös antibioottiresistenssin merkityksen keskusteluun.

Antibioottiresistenssi on vuosien varrella lisääntynyt ja aiheuttaa vuosittain arviolta 700 000 kuolemaa maailmanlaajuisesti. Mittakaavassa myös se on merkittävä terveysuhka, mutta tarvittavien toimenpiteiden suunnittelun ja implementoinnin tehostamiseksi olisi suurempi huomio tarpeen. Teollisuudessa reagoitiin laaja-alaisesti antibioottiresistenssin aiheuttamaan uhkaan muutama vuosi sitten ja vuonna 2017 perustettiin The AMR Industry Alliance. Allianssiin kuuluu noin 100 yritystä ja järjestöä 20 eri maasta.

Allianssin jäsenistölle on tehty kaksi selvitystä, joista uusin, julkaistiin tammikuussa 2020.[1] Ilahduttavasti 71,4 % jäsenistä vastasi selvitykseen, mikä oli selkeästi enemmän kuin edelliseen selvitykseen vastanneiden jäsenten määrä. Vastaukset osoittavat edistystä tapahtuneen antibioottien vastuullisessa tuotannossa, antibioottien saatavuudessa ja vastuullisessa käytössä. Toisaalta on huolestuttavaa, että vastausten mukaan jäsenten tutkimus- ja tuotekehityspanostukset eivät riitä vastaamaan terveydenhuollon tarpeisiin.
 

Antibiootteja tulee käyttää oikein ja taata kaikille hyvä ja riittävä hoito

Antibioottien liiallinen ja epäasianmukainen käyttö sekä antibioottien tuotannosta syntyvien jäämien leviäminen ympäristöön vaikuttavat merkittävästi antibioottiresistenssin lisääntymiseen. Raportin mukaan valtaosa allianssin jäsenistä sitoutuu sekä antibioottiresistenssin vastaiseen työhön että resistenssitilanteen seurantaan.[1] Lisäksi suurin osa allianssin yritysten omista tuotantolaitoksista panostaa merkittävästi päästöjen vähentämiseen. Valitettavasti kolmansien osapuolien tuotantolaitosten toiminta ei välttämättä ole yhtä hyvällä tolalla.

Kehittyneissä maissa antibioottiresistenssiä vastaan taistellessa painotetaan paljon antibioottien asianmukaista käyttöä. Toisaalta, vähemmän kehittyneissä maissa tehokkaan infektioiden hoidon esteenä saattaa myös olla lääkkeiden saatavuus. Saatavuuden parantamiseksi allianssin jäsenet muun muassa lahjoittavat valmisteita niitä tarvitseville maille.

Resistenssin lisääntyessä uusia valmisteita tarvitaan ja se vaatii investointeja

Antibioottiresistenssiongelman levitessä uusien valmisteiden tarve on entistä suurempi. Tutkimuksen ja tuotekehityksen kohdentaminen on vastausten perusteella hyvin linjassa esimerkiksi WHO:n prioriteettilistauksen kanssa, jossa on lueteltu ne patogeenit, joita vastaan ensisijaisesti olisi tärkeää kehittää uusia valmisteita. Allianssin 56 jäsentä investoivat vuoden 2018 aikana 1,6 miljardia dollaria tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tämä summa jakaantui yhteensä 62 eri projektin kesken, joista noin puolet koski uusia antibiootteja, sienilääkkeitä ja rokotteita. Tämän alueen tutkimuksessa vertailukohtana yksityisen sektorin investointien suuruuteen voidaan pitää julkisen sektorin panosta, joka on noin 500 miljoonaa dollaria vuodessa. Käytännössä pääosan tutkimuksesta ja tuotekehityksestä tekee yksityissektori.

Investoinnit ovat kuitenkin laskusuunnassa taloudellisten syiden vuoksi. Varsinkin uusien antibioottien kehittäminen on kannattavuudeltaan hyvin heikkoa, ja aiemman vuonna 2018 ilmestyneen raportin mukaan jopa kolmannes allianssin jäsenistä aikoi vähentää investointeja, ellei uusia insentiivejä tai korvattavuusmalleja saada kehitettyä. Tästä huolestuttavasta trendistä näyttää tulevan totta, sillä useampi suuri lääkeyritys on vetäytynyt jo tältä terapia-alueelta ja pienemmät toimijat ovat rahoitusvaikeuksissa. [1,2]

Pieniä askelia, kun tarvittaisiin loikka

Globaalisti tulee huolehtia kriittisten infektiotuotteiden saatavuudesta kaikille potilaille. Saatavuuden ohella erityisesti antibioottien asianmukaisen käytön edistämisen on oltava prioriteetti, jotta nykyiset antibiootit säilyttävät tehonsa mahdollisimman pitkään. Parempi saatavuus johtaa väistämättä antibioottien tuotannon nousuun, jolloin vastuullisten valmistusmenetelmien on oltava kunnossa jokaisessa tuotantolaitoksessa.

Koska antibioottiresistenssi todennäköisesti laajenee ja uusia resistenssimekanismeja syntyy, tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeja täytyy lisätä huomattavasti. Uusien tuotteiden kehityksen on oltava myös taloudellisesti kannattavaa, mikä väistämättä johtaa nykyisen korvattavuus- ja hankintajärjestelmien uudelleenarviointiin.

Haasteista ja parantamisen tarpeista huolimatta oikeansuuntaista kehitystä on tapahtunut monella osa-alueella sitten edellisen, vuonna 2018 julkaistun raportin.[1,2] AMR Industry Alliance Progress report on yksi tapa seurata, mitä toimenpiteitä antibioottiresistenssin ehkäisemiseksi tehdään. Tarvitsemme kuitenkin laajempaa huomiota, jotta riittävien resurssien kohdentamiseksi antibioottiresistenssin ehkäisyyn saadaan suurempaa julkista painetta. Siten voisimme ehkä saada aikaan pienten edistysaskeleiden sijaan tarvitsevamme loikan.
 

Lähteet:

1. AMR Industry Alliance Progress Report 2020, https://www.amrindustryalliance.org/wp-content/uploads/2020/01/AMR-2020-Progress-Report.pdf

2. AMR Industry Alliance Progress Report 2018. https://www.ifpma.org/wp-content/uploads/2018/01/AMR_Industry_Alliance_Progress_Report_January2018.pdf